• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen

ILOUUTISET

  • Etusivu
  • BLOGI
  • Pääkirjoitus
  • Saattohoito kuntoon
    • Sakari Orava
  • Yrittäjät luovat työtä ja kasvua
    • Keijo Leppänen
  • Lehtiarkisto
  • Medifree Oy
    • Extrabonus
  • Ota yhteyttä

Sidebar/Content

1.4.2019 By admin

Hannu Hurri

 

 

Me elämme aikaa, jolloin kristilliset suuret juhlat ovat saaneet kilpailijoita. Pääsiäisen aikoina noidat kilpailevat kristikansan suuren juhlan sankaruudesta. Johannes Kastajan syntymäjuhlana harva muistaa alkuperäistä juhlan syytä kokkotulilla istuessa. Pyhäinpäivänäkin on Halloween vienyt huomion. Joulunakin Jeesus on jäänyt suurelti joulupukin varjoon. Syntymällään, kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan Jeesus valmisti meille tien Jumalan yhteyteen. Tämä on tarjolla niin nuorille kuin vanhoillekin.

Tarua vai totta

Näinä aikoina käydään aika kevytmielistäkin keskustelua Raamatun paikkansapitävyydestä ja arvovallasta. Onko muuta kirjaa, mistä löytyy tarkkoja profeetallisia ennustuksia tapahtumista, mitä modernissa ajassamme tapahtuu. Jos jaksamme tutkia vaikkapa Israelin valtion syntyä ja olemassaolo, saamme hämmästyttäviä löytöjä raamatun paikkansa pitävyydestä. Kiistattomasti ensimmäisen joulun ajan tapahtumat löytyvät satoja vuosia aiemmin kirjoitetuista profeetallisista kirjoista. Vanha testamentti sisältää suuren määrän hämmästyttävän tarkkoja profetioita eli ennustuksia tulevasta. Uusi testamentti kertoo toteutumisista. Näihin sisältyy yli 300 ennustusta, jotka ovat toteutuneet Jeesuksen syntymässä, elämässä, kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Todennäköisyys on suuruusluokkaa yksi tuhansista biljoonista, että kaikki täsmäisi. Jumalalle ei tapahdu virheitä, vaikka kuinka yritämme toisin todistaa.

Uskonto vai usko

On totta, että mikä tahansa uskonto pelkkine lakineen vie elämästä mehun. Ilmeisimmin kaikkien uskontojen nimissä on tehty hirvittäviä vääryyksiä. Tuskin kristittyjen ristiretket puhtaita papereita saa sen paremmin kuin islamilaiset ääri-ilmiöt. Sokea usko johtaa fanatismiin, mistä ei koskaan seuraa hyvää. Raamatulla päähän lyöminen voi olla kovaa. Jos Jumalan totuus ja rakkaus vaikuttaa, voi Jumalan tuomiotkin tuoda rakentavasti esiin. Jeesus on meidän esimerkkinä. Hän rakastaa syntistä ihmistä, mutta vihaa syntiä. Sama haaste on meillä. Lähimmäisen kohtaaminen ja kohteleminen on aikamoinen taitolaji. Tuskin on Raamattua parempaa ohjekirjaa tähänkään asiaan, missä me jokainen olemme opintiellä. Kristilliseen uskoon tulee oleellisena asiana kuulua ikuisuusperspektiivi. Taivas on todellinen. Valitettavasti kadotuskin on todellisuutta. Elämämme aikana joudumme tekemään ikuisuuden ratkaisevia valintoja. Jeesus syntyi ratkaisuksi, minkä vastaanottamisvastuu on meillä. Tähän Jumala on luvannut antaa voiman ja oikeuden jokaiselle, joka tahtoo.

Punainen lanka

Uskoa ei voi menestyksellä tuputtaa kenellekään. Onneksi Suomessa voi vielä pitää hengellisiä asioita esillä. Kuulematta ei kukaan voi vastaanottaa Jumalan suurinta lahjaa elämäänsä. Jokainen on itse vastuussa omista ratkaisuistaan, mitkä ovat henkilökohtaisia. Usko ei sen sijaan ole yksityisasia, sen tulisi näkyä
meistä ulospäinkin, toivottavasti myönteisesti. Uskoontulo ei ole yksipuolista, aloite tulee Jumalalta. Vastaaminen on meistä kiinni. Ehkä lukijankin lähipiiristä tai menneistä sukupolvista löytyy joku lähimmäinen , joka on rukouksin kantanut elämääsi Taivaan Isälle. Hän vastaa ajallaan ja tavallaan ja lupauksensa mukaan kutsuu jokaista. Vaikka me vuodesta toiseen täytämme joulukirkot ja kuulemme evankeliumin, on kristinuskon punainen lanka jäänyt useimmille kaukaiseksi. Sen voisi vaikka tiivistää seppä Högmanin sanoin Paavo Ruotsalaiselle.: ”Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki, Kristuksen sisäinen tunteminen”. Nytkin Jumala varmasti haluaa herätellä meitä jokaista Paavalin sanoilla – Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. On kirjoitettu, että Jeesus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti.

Hannu Hurri
päätoimittaja
työterveyshuollon erikoislääkäri

Kategoriassa: slider

1.4.2019 By admin

Saattohoito kuntoon

Kati Myllymäki
Kati Myllymäki

Eduskuntavaalien alla käydään reipasta keskustelua kaikista mahdollisista tarpeista. Puhutaan vanhusvaaleista, ilmastovaaleista ja koulutusvaaleista. Verotusta haluttaisiin keventää ja palveluita parantaa. Ja kukapa tietää tulevasta SOTEsta.

Rahareikiä julkistaloudessa riittää. Sivistyspuolella haluttaisiin pakollista varhaiskasvatusta eli esikoulun aloittamista jo viisivuotiaana, toisaalta nuoriso kampanjoi maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta ja ammatillisen koulutuksen leikkauksien perumisesta. Yliopistotkin tarvitsisivat lisää resurssia niin opetukseen kuin tutkimukseen. Ja entäs vanhukset, kotihoitoon, palvelutaloihin tarvittaisiin lisää hoitajia. 

Kuolema on pelottava sana. Kuoleman kohtaaminen voi olla ahdistavaa myös hoitajalle ja lääkärille. Päättäjätkin ohittavat nopeasti tämän teeman. Kuoleva potilas ei enää äänestä. Saattohoito ei koske pelkästään vanhuksia ja syöpäpotilaita. Meillä on monia vaikeita kuolemaan johtavia neurologisia ja keuhkosairauksia sekä myös lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat hyvää oireenmukaista hoitoa sen jälkeen, kun paraneminen ei enää ole mahdollista.

Suomi on maailman parhaita maita syntyä. Sen sijaan elämän loppuvaiheen hoidossa on monia ongelmia. Henkilökunnan koulutuksessa ja osaamisessa on puutteita. Kuoleva potilas tarvitsee tehokasta oireenmukaista hoitoa, kipujen lievitystä, hellää hoivaa sekä läsnäoloa. Ambulanssiralli ja tehohoito eivät enää loppuvaiheessa ole tarpeen tai hyödyllisiä – päinvastoin niillä potilaan vointi saattaa vain huonontua. 

Tuoreen selvityksen mukaan (STM raportti 2019:14) erityisesti saattohoidossa vallitsee suuri eriarvoisuus riippuen siitä, missä kunnassa potilas asuu. Erikoistuneet saattohoitoyksiköt eivät ole kaikkien potilaiden tavoitettavissa. Joko matka on liian pitkä tai sitten maksusitoumusta saattohoitokotiin ei anneta. Myöskään kotisairaala-toiminta ei ole tasa-arvoisesti ja laadukkaasti toteutettu eri puolilla maata. Saattohoitopotilas tarvitsee apua 24/7, voimakkaat kivut ja muut oireet eivät noudata virka-aikaa. Eikä omaistenkaan tuki ole riittävää.

Nyt on aika tehdä arvovalintoja. Löytyykö yhteiskunnastamme inhimillisyyttä, lämpöä ja armoa elämän loppuvaiheen hoitoon. Tässä ei nyt tarvita suuria rahoja. Ambulanssiralliin ja päivystysrumbaan kuluvat rahat pitäisi käyttää hyvään saattohoitoon. Laadukas saattohoito ja arvokas kuolema pitää olla meidän jokaisen saatavilla. 

Tehdään näistä saattohoitovaalit

Toiminnanjohtaja

Kati Myllymäki

Suomen Lääkäriliitto 

Kategoriassa: slider

1.4.2019 By admin

Yrittäjät luovat työtä ja kasvua

Mikael Pentikäinen
Mikael Pentikäinen

Millainen maa on se Suomi, johon herätään kevään eduskuntavaalien jälkeen? Suomen Yrittäjien ehdotuksilla rakennamme yhteiskuntaa, joka on maailman paras paikka yrittää ja jossa riittää työtä ja hyvinvointia.

Yrittäjyys on Suomen vahva kivijalka, koska yrityksissä luodaan kasvua ja työpaikkoja. Suomeen on jo syntynyt 120 000 uutta työpaikkaa tällä hallituskaudella, ja valtaosa näistä pk-yrityksiin. Tätä kehitystä pitää jatkaa.  

Me Yrittäjissä haluamme tehdä 2020-luvusta yrittäjyyden vuosikymmenen. Kestävän kasvun avulla saamme työllisyysasteen nostettua 80 prosenttiin, jota ilman hyvinvointivaltio ei toimi. Ikääntyvästä väestöstä huolehtiminen, sivistys, puolustus ja ilmastotalkoot edellyttävät vakaata ja kestävää taloudellista kasvua.

Maailman paras maa yrittäjille

Tällä hetkellä Suomi on Maailman yrittäjyysvertailussa (Global Entrepreneurship Index) sijalla 12 ja Euroopassa sijalla 9. Suomen Yrittäjät tavoittelee sitä, että Suomesta tulee maailman paras maa yrittäjille.  

Suomi tarvitsee kannustavan verojärjestelmän, joka tukee yrittäjyyttä, riskinottoa ja työllistämistä. Verotuksella voidaan suuresti vaikuttaa yrittäjän motivaatioon ja kykyyn kasvattaa yritystään. Myös turhasta yrityssääntelystä luopuminen ja kansainvälistymisen tuki lisäävät kasvua.

Valtion tulee torjua ilmastonmuutosta kehittämällä verotusta ja päästökauppaa. Myös uuden teknologian ja kiertotalouden keinoja tulee käyttää kekseliäästi ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Pidetään kaikista huolta 

Muutoksia tarvitaan myös työpaikoilla: paikallinen sopiminen on nykyaikaa ja tulevaisuutta. Joustavuutta lisäämällä syntyy lisää työpaikkoja. 

Yrittäjän hyvinvointi heijastuu koko yrityksen menestykseen. Yksin ei yrittäjäkään pärjää. Nykyään on myös tavallista, että yrittäjän, palkansaajan ja opiskelijan roolit risteävät, ja myös tähän tulee sosiaaliturvamme mukautua.

Jos yrittäjä epäonnistuu, tästä ei tule rangaista vaan auttaa yrittäjä uuteen alkuun. Nykyisin yrittäjä kohtaa konkurssin tai tilapäisen kriisin jälkeen monenlaisia esteitä uuden yritystoiminnan aloittamisessa. Suomella ei ole varaa menettää yhtään yrittäjää.

Tarvitsemme lisää työvoimaa 

Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa myös maan rajojen ulkopuolelta. Ulkomaisen työvoima palkkaamista on helpotettava. Yrittäjiksi pyrkivien maahanmuuttajien kotoutumista ja kieliopintoja tulee tukea niin, että he pääsevät nopeammin kiinni elinkeinoonsa ja suomalaiseen yhteiskuntaan.

Elinikäisen oppimisen idea on vietävä todelliseen elämään: oppilaitosten ja yritysten yhteistyöllä lisätään kykyämme kouluttaa oikeanlaisia osaajia muuttuvan työelämän tarpeisiin.

Yritykset eivät tule toimeen ilman työvoimaa. Siksi sosiaaliturvan uudistus tulee Suomen Yrittäjien mielestä toteuttaa niin, että työnteko kannattaa aina.

Mikael Pentikäinen

toimitusjohtaja

Suomen Yrittäjät

Kategoriassa: slider

7.12.2012 By admin

Keijo Leppänen

 

 

 

Uutisankkuri ja kirjailija:

Keijo Leppänen on tuttu vieras suomalaiskodeissa – ura MTV3:n uutisankkurina on jo lähes 20 vuoden pituinen. Vapaa-aika kuluu mm. kirjoja tehden ja lasten liikuntaharrastusten parissa.  Maikkarille hän päätyi vuonna 1993.

Keijo Leppänen  sitä edelsi työskentely mm. Ilkassa ja Uudessa Suomessa.Viime vuosina uutismies on laajentanut työsarkaansa kirjojen puolelle: häneltä on ilmestynyt jo viisi kirjaa ja uusi on tekeillä. Teoksissaan Keijo Leppänen on käsitellyt pääosin omaan elämäntilanteeseensa liittyviä aiheita kuten miehen elämää, parisuhdetta, isyyttä ja uskoa. Ensimmäinen kirja oli vuonna 2000 julkaistu Kurja hurskaus, joka voitti Vuoden 2000 Kristillinen kirja -kilpailun yleisöäänestyksen. Rohkeita ja omaperäisiä ajatuksia sisältävä kirja tarjoaa monenlaisia uusia näkökulmia mm. kristilliseen arvokeskusteluun ja mietittävää niin epäilijöille kuin uskon sankareillekin.

Kirjoista palautetta

Vieläkin laajempaa julkisuutta sai vuonna 2002 ilmestynyt Isyystesti, jossa Keijo Leppänen kirjoittaa omista isyyden kokemuksistaan ja tuntemuksistaan. Mukaan mahtuvat kaikki lapsiperheen arjen ilot vaipparalleista korvatulehduskierteisiin. Pari vuotta myöhemmin Leppänen kirjoitti suomalaisen miehen elämää ja luonteenpiirteitä käsittelevän Naisten miehiä -kirjan ikään kuin isyyskirjan jatko-osaksi. Kirjoissaan Leppänen puolustaa perhettä ja tuo esiin näkemyksensä siitä, että molemmilla vanhemmilla on oma ja erilainen paikkansa perheessä: puolisoiden tulisi arvostaa toisiaan ja toistensa ominaisuuksia. Hän kertoo olevansa hämmentynyt siitä, miten paljon palautetta kirjoista on tullut. ”Erityisesti Isyystesti-kirjaan liittyen palautetta tuli valtavasti. Kirja teki minusta tavallaan isyyden puolestapuhujan, vaikka en tehnyt mitään kummallista: kirjoitin yhden kirjan niistä samoista isyyden kokemuksista, jotka ovat tuttuja miljoonille suomalaisille”, Leppänen toteaa.

Kirjoittaminen intohimona

Päätyöltä eli uutistenluvulta jää hyvin aikaa sekä perheelle että kirjoittamiselle: vaikkaankkurin työpäivät ovat pitkiä, niitä on Leppäsen mukaan tavallisesti vain 3-4 viikossa. ”Työpäivämme alkaa usein ennen puoltapäivää, ja pois saa lähteä, kun punainen valo sammuu kameran päältä eli suurin piirtein 20 yli kymmenen illalla. Viikonloppuvuorossa tehdäänkäytännössä aika lailla putkeen töitä perjantaista sunnuntaihin – yöt käyn toki viikonloppuisinkin kotona nukkumassa.” Tiiviin työnteon vastapainoksi vapaa-aikaakin on riittävästi. ”Suurin osa vapaa-ajasta kuluu perheen kanssa ja lasten liikuntaharrastusten parissa, mutta kun lapsille tulee uni silmään illalla, ja minulla on kirja tekeillä, niin sitten menen koneen äärelle. Varsinkin jos ei tarvitse lähteä töihin aamulla. Kirjoittaminen on minulle intohimoinen vapaa-ajan viettotapa.”

Usko vaikuttaa arjessa

Vaikka Leppänen kokeekin tekstin syntyvän helposti, omasta elämästä kirjoittaessa on pantava itsensä ja läheiset ihmiset peliin. Erityisesti vaimon rooli on ollut kirjoissa monin paikoin näkyvä. Käsikirjoitusvaiheessa rouva yleensä vähän säikähtää ja kiemurtelee, mutta ennen pitkää hän aina irrottaa otteensa punakynästä. Parisuhteen pohjana on Leppästen perheessä yhteinen kristillinen arvopohja, joka näkyy ja vaikuttaa niin aikuisten kesken kuin lasten kasvatuksessakin, omalla arkisella tavallaan. ”Usko ei ole mikään avioliiton onnistumisen tae, mutta kyllä sen ilman muuta parisuhdetta vahvistavaksi tekijäksi lasken. Monta kiistaa vältetään, kun elämää katsotaan suunnilleen samasta vinkkelistä ja perusarvot ovat vanhemmille yhteiset.” Jokapäiväisessä perhe-elämässä uskon näkökulma tulee Keijon mukaan esille useimmin yhteisten iltarukousten myötä. ”Iltarukous lienee edelleen yleinen käytäntö suomalaisissa perheissä. Siihen mekin panostamme. Tuttujen rukousten sekaan yritämme ottaa mukaan jotain henkilökohtaisempaakin ainesta. Uskon lasten kokevan olonsaturvalliseksi, kun vanhemmat juttelevat Jumalalle tuttavallisesti.” Jumalanpalveluksissa Leppäsen perhe pyrkii käymään muulloinkin kuin juhlapyhinä. ”Monenlaisissa jumalanpalveluksissa, keskimäärin ehkä kerran kuussa. Jouluna ja pääsiäisenä korostetaan lapsille ja itselle kristinuskon perusprinsiippejä. Ilman Jeesuksen syntymää ja ristinkuolemaa koko usko olisi vailla pohjaa. Televisiotyössään ja kirjoissaan Keijo ei koe tarvetta erityisesti korostaa uskon näkökulmaa, vaikka ei peittelekään sitä, että on kristitty. ”Oma uskonkäsitykseni on hieman kuin tikkataulu: napakympissä on Kristuksen sisäinen tunteminen ja sen ulkopuolella kerroksittain kaikki muu turhempi aines, kuten uskonnollisuus ja perinnäissäännöt.”

Kategoriassa: slider Avainsanoilla: Keijo Leppänen, MTV3, uutisankkuri

6.12.2012 By admin

Sakari Orava


Sakari Oravan pakeille lensi megatähti David Beckham leikkauttamaan jalkapallo-ottelussa vammautuneen akillesjänteensä. Tapauksen johdosta Oravan puhelin soi taukoamatta. Turun Mehiläisen sairaalan ympärillä pyöri toimittajia kuin herhiläisiä. Sairaala joutui palkkaamaan turvamiehiä pitääkseen innokkaimmat fanit loitolla huippujalkapalloilijasta. Itse asia eli tähtipelaajan akillesjänne vammautui hyvin vaarattoman näköisessä tilanteessa. Beckham oli vastaanottamassa palloa ja valmistautui keskittämään sen eteenpäin.

– Tämä on hyvin tyypillinen vammautumistilanne. Kun akillesjänne joutuu venymään ja samalla se tulehtunut tai rasittunut niin se voi revetä tai katketa, kertoo urheilukirurgi Orava. Jalkapallotähti Beckhamia lensi tukemaan myös hänen vaimonsa Victoria Beckham.

– Molemmat olivat oikein mukavia. Rouvakin oli hyvin rento. David Beckhamkin oli sairaalassa pirteämmän oloinen kuin uutiskuvissa, joissa hän liikkui lentokentän ja sairaalan välillä, Sakari Orava muistelee. David Beckham on toipunut erittäin hyvin leikkauksesta. Marraskuun Helsingin Sanomat uutisoi 14.11. seuraavasti: ”Kiitokset Suomi, Turku ja Sakari Orava. David Beckham pelaa ja villitsee Los Angelesissa.” (HS, s. B5). David Beckham on palannut puolisen vuotta kestäneen sairauslomansa jälkeen potkimaan menestyksekkäästi palloa La Galaxy´iin. Beckham ei kuitenkaan suinkaan ole ollut ainoa, jota on kiidätetty yksityiskoneella Oravan pakeille. Kun ranskalaisella huippupelaaja David Trezequet´lla oli ongelmia polvensa kanssa, murehti Juventuksen tähti kovasti jalkaansa. Italian jalkapallokausi oli juuri alkamassa, joukkueen lääkäri otti yhteyttä Sakariin.

-Hän soitti ja ilmoitti, että tulevat huomenna vastaanotolleni Turkuun. Ihmettelin, että mistä he saisivat lentoliput niin nopeasti. Trezequet ja lääkäri tulivat kahdestaan suihkukoneella vastaanotolleni iltapäivällä. -Ei siinä pikkurahoilla pelata. Tämänkaltaisissa tapauksissa tulee välillä mieleen, että nyt laskusta jäi nolla pois. Ammatinvalinta kirkastui armeijassa

Sakari Oravan ura sai lähtökipinän armeija-aikana. Kun Orava oli Haminassa Reserviupseerikoulussa, kävi siellä upseerioppilaita pitämässä luentoja eri ammateista, myös lääketieteestä. Nuori mies innostui aiheesta ja pääsikin opiskelemaan lääketiedettä Ouluun. Oulussa tulevalle lääkärille selvisi pian, että kirurgia oli hänen alansa. Se tuntui mielekkäimmältä. ”Koin että minun pitää päästä tekemään jotain käsilläni. Päivääkään en ole katunut valintaani”, Sakari kertoo.

Mersu-herätyksen kautta uskoon

Oravien asuessa70-luvulla Kokkolassa oli kaupungissa voimakasta hengellistä liikehdintää. Puhuttiin ”Mersu-herätyksestä”, jonka kautta tuli paljon julkisuuden henkilöitä uskoon. Tämä herätys tempaisi myös Airi ja Sakari Oravan mukaansa. Vaimo tuli ensin uskoon vuonna 1979 ja kuukauden kuluttua tästä Sakari teki myös oman ratkaisunsa. ”Ei siinä mitään dramatiikkaa ollut. Erään tilaisuuden lopussa kysyttiin, että haluaako joku pyytää syntinsä anteeksi. Menin salin etuosaan rukoiltavaksi. Siellä tein ratkaisuni ja jätin elämäni Jeesukselle, kuvailee Sakari. Uskoontulo merkitsi lääkärismiehelle paljon. Uskon kautta hän on saanut voimaa vaativaan työhönsä. Rukouksesta on tullut myös luonnollinen osa hänen elämää. ”Rukouksesta on tullut sellainen tapa, että sitä rukoilee töihin mennessä autossa, ennen leikkauksen aloittamista ja potilaiden tapaamista. Se on aivan kuin hengittämistä. Siinä jättää koko ajan automaattisesti asioitaan Taivaan Isän huomaan.”

Olympialaisissa ylilääkärinä

Sakarin ura on kuljettanut häntä monissa mielenkiintoisissa tehtävissä, kuten Suomen Urheiluliiton lääkärinä. Tässä tehtävässä hän viihtyikin peräti kolmekymmentä vuotta. Hän toimi kesäkisojen olympiajoukkueen ylilääkärinä Soulissa v. 1988, Barcelonassa v. 1992, Atlantassa v. 1996 ja Sydneyssä v. 2000. ”Jo nuorena tein maajoukkuelääkärin reissuja Urheiluliiton kanssa. Tämä olympiakomitean lääkärin hommahan tarkoitti taas kaikkien urheilijoiden ylilääkärinä olemista. Tietysti siellä oli myös muita lääkäreitä, niin että vastuu jakautui useammalle eikä tehtäviä tullut yhdelle liikaa.” Sakarin ajatukset kääntyvät muistelemaan olympialaisten tapahtumia. ”Ihan hieno ja mukava hommahan se oli. Niistä ajoista on jäänyt paljon erilaisia mukavia muistoja mieleen. Soulin kisoista jäi erityisesti Tapio Korjuksen voittama olympiakulta. Sen voittaminen ei ollutkaan aivan yksinkertainen juttu.” Kisoissa keihäänheittäjä Korjuksella oli ongelmia jalkansa kanssa. Vaiva oli juuri kuvattu ultraäänilaitteella. Korjus kysyi Sakarilta, mitä kuvassa oli näkynyt. ”No, enhän minä voinut masentaa Korjuksen mieltä ja sanoa, että siellä on pahanlaatuisen näköinen revähtymä. Hän oli päässyt juuri keihäänheiton loppukilpailuun. Sanoin vain, että ei siellä mitään kummempaa ole. Siitä vaan heittämään!” Kesken kisan Korjuksen jalkaan tuli kramppi. Näin Sakarille aukeni tilaisuus mennä antamaan jalalle ensiapua. ”Venyttelimme jalkaa ja laitoimme kylmää. Sanoimme, että mene vain heittämään loputkin heitot!” Tapio Korjus jätti yhden kierroksen väliin. Sitten hän heitti kaksi heittoa, ja jälkimmäisellä heitollaan peittosi kisan johdossa olleen Jan Železnýn. Barcelonan kisoihin liittyy myös paljon muistoja. Kisoissa ylilääkäri Orava joutui käyttämään hieman oveluutta meloja Mikko Kolehmaisen kohdalla. ”Mikko oli kovassa kunnossa, mutta veti kauheita harjoituksia ennen kisoja. Mietimme päävalmentajan kanssa, että hän vielä rikkoo itsensä.” Kolehmainen tulikin Sakarin luokse kertomaan, että hänen kyynärpäänsä on kipeytynyt. Tästä Sakari sai idean ja määräsi kyynärpäähän kortisonipiikin ja saatesanoiksi evästi Kolehmaista, että kättä ei saa käyttää ollenkaan kahteen päivään. Kolehmainen hämmästeli, kun ei saanut treenata ollenkaan. ”Tällä kiellolla saimme Kolehmaisen kunnon säilytettyä kilpailuihin, niin että eihän Mikolle pärjännyt kukaan! Vähän piti niin kuin jujuttaa!” Kolehmaisen kulta tuli kajakkiyksiköiden 500 metrin kilpailussa. Sakari kertoo vielä Sydneyn kisoista. Siellä keihäänheittäjä Harri Hakkaraisen akillesjänne meni poikki, ja se leikattiin paikallisessa sairaalassa. Joukkueen ylilääkärinä Sakari halusi mennä mukaan Hakkaraisen leikkaukseen. Häntä ei kuitenkaan päästetty mukaan. ”Menkääpä internetistä katsomaan kuka on julkaissut eniten tutkimuksia akillesjänteistä”, kehotti Sakari henkilökuntaa.
Tutkittuaan asiaa Sydneyn kollegat huomasivat, että heidän edessään oli henkilö, joka oli tämän alueen suurin ekspertti maailmassa. ”Tervetuloa vierailulle meidän sairaalaan ja ilman muuta saatte tulla leikkaukseen mukaan”, toivotti sairaalan henkilökunta.

Hengellistä huoltoa

Olympiamatkoillaan Sakari Orava hoitanut pelkästään kilpailijoiden fyysistä puolta, vaan matkoilla avautui myös hengellisiä keskusteluja. Olympiajoukkueen kisapappina matkoilla oli mukana Sakarin hyvä ystävä Göran Hellberg. ”Kilpailijoilla on paineita, kun maailman suurin urheilutapahtuma on edessä. He miettivät, että onnistuvatko vai eivät. Tämä aiheuttaa sen, että mietitään vähän syvällisemmin erilaisia asioita ja näin keskusteluja on syntynyt. Lisäksi kisojen aikana on järjestetty hengellisiä tilaisuuksia.”

Asiakkaita laidasta laitaan

Ortopedi Orava on hyvin kysytty mies myös Suomessa. Hänen Turun Mehiläisen sairaalan yksityisvastaanottonsa ovi käy tiuhaan. Asiakkaita on tavallisesta kuntoilijasta aina huippu-urheilijoihin. Jalkapalloseuroista mm. Liverpool, Juventus, Real Madrid ja Barcelona lähettävät jalkapalloilijoitaan Sakarin hoidettavaksi. Sakari käy myös leikkaamassa ja konsultoimassa Roomassa, Madridissa ja Barcelonassa. ”Potilainani ovat olleet mm. huippupalloilija Didier Deschamps ja juoksijalegendat Haile Gebreselassie, Merlene Ottey ja Frank Fredericks, toteaa Sakari ilman ylpeyden häivää äänessään. Didier Deschamps tuli Suomeen Juventuksen lähettämänä. Sakari muistaa, miten hän vaati hyvin yksityiskohtaiset hoito-ohjeet, kuten huippu-urheilijoilla on tapana. He myös noudattavat tarkasti annettuja ohjeita. ”Tein Deschampsille kuntoutusohjelmaa, ja hän vaati tarkan päivämäärän siitä, milloin olisi taas pelikunnossa. Pakkohan minun oli sitten sinne ohjelmaan laittaa jokin päivämäärä, milloin hän on parantunut ja voi uskaltaa taas pelata jalkapalloa.” Myöhemmin, kun Sakari oli perheensä kanssa Juventuksen vieraana Torinossa, tuli Deschamps häntä tervehtimään. ”Kuinka saatoit tietää päivälleen milloin minun akillesjänteeni on kunnossa”, ihmetteli hän Sakarille. ”No, sellaista sattuu”, totesi Sakari vaatimattomasti. Jalkapalloilija Joseph Guardiolan Sakari operoi Barcelonassa. Se oli hyvin hankala, harvinainen ja vaativa leikkaus. Guardiolalla oli monta repeämää takareiden lihaksistossa. Kaksi paikallista huippuortopedia oli mukana seuraamassa ja avustamassa. ”Oli kova paikka leikata ja sanoa että tuosta poikki ja tuohon laitetaan kiinnitykset ja nyt tehdään noin. Ortopedit vierellä kyselivät, että oletko sinä ihan varma ja mitä nyt sitten tehdään? Siinähän piti olla varma ja niin se siitä sitten parani.

 

 

Mediakohu seurasi kirurgia ja potilasta

Ortopedian ja traumatologian dosenttia, professori Sakari Oravaa pidetään yhtenä maailman parhaimmista urheilukirurgeista. Sakari Oravan pakeille lensi megatähti David Beckham leikkauttamaan jalkapallo-ottelussa vammautuneen akillesjänteensä. Sitä alkoi mediakohu.

Kategoriassa: slider Avainsanoilla: ortopedi, Sakari Orava

Ensisijainen sivupalkki

Hae sivuilta

Hannun Blogi

  • Voiko lääkäri puhua uskosta?
  • RAJU EUROOPPALAINEN NÄYTELMÄ
  • HARHAA VAI TOTTA?
  • Korona haastaa kristikansan
  • Aikamme aivopesu ajaa ahtaalle
  • Seurakunta vai kansankirkko
  • Päivi Räsänen
  • Antti Tuisku

Footer

ILOUUTISET

KUSTANTAJA:
Medifree Oy
Torkkelintie 6B 10
45160 Kouvola

YHTEYSTIEDOT

SÄHKÖPOSTI: info@ilouutiset.fi

Seuraa meitä.

Facebook

DonnerBlitz