ILOUUTISET

Blogi

By

Saattohoito kuntoon

Kati Myllymäki
Kati Myllymäki

Eduskuntavaalien alla käydään reipasta keskustelua kaikista mahdollisista tarpeista. Puhutaan vanhusvaaleista, ilmastovaaleista ja koulutusvaaleista. Verotusta haluttaisiin keventää ja palveluita parantaa. Ja kukapa tietää tulevasta SOTEsta.

Rahareikiä julkistaloudessa riittää. Sivistyspuolella haluttaisiin pakollista varhaiskasvatusta eli esikoulun aloittamista jo viisivuotiaana, toisaalta nuoriso kampanjoi maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta ja ammatillisen koulutuksen leikkauksien perumisesta. Yliopistotkin tarvitsisivat lisää resurssia niin opetukseen kuin tutkimukseen. Ja entäs vanhukset, kotihoitoon, palvelutaloihin tarvittaisiin lisää hoitajia. 

Kuolema on pelottava sana. Kuoleman kohtaaminen voi olla ahdistavaa myös hoitajalle ja lääkärille. Päättäjätkin ohittavat nopeasti tämän teeman. Kuoleva potilas ei enää äänestä. Saattohoito ei koske pelkästään vanhuksia ja syöpäpotilaita. Meillä on monia vaikeita kuolemaan johtavia neurologisia ja keuhkosairauksia sekä myös lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat hyvää oireenmukaista hoitoa sen jälkeen, kun paraneminen ei enää ole mahdollista.

Suomi on maailman parhaita maita syntyä. Sen sijaan elämän loppuvaiheen hoidossa on monia ongelmia. Henkilökunnan koulutuksessa ja osaamisessa on puutteita. Kuoleva potilas tarvitsee tehokasta oireenmukaista hoitoa, kipujen lievitystä, hellää hoivaa sekä läsnäoloa. Ambulanssiralli ja tehohoito eivät enää loppuvaiheessa ole tarpeen tai hyödyllisiä – päinvastoin niillä potilaan vointi saattaa vain huonontua. 

Tuoreen selvityksen mukaan (STM raportti 2019:14) erityisesti saattohoidossa vallitsee suuri eriarvoisuus riippuen siitä, missä kunnassa potilas asuu. Erikoistuneet saattohoitoyksiköt eivät ole kaikkien potilaiden tavoitettavissa. Joko matka on liian pitkä tai sitten maksusitoumusta saattohoitokotiin ei anneta. Myöskään kotisairaala-toiminta ei ole tasa-arvoisesti ja laadukkaasti toteutettu eri puolilla maata. Saattohoitopotilas tarvitsee apua 24/7, voimakkaat kivut ja muut oireet eivät noudata virka-aikaa. Eikä omaistenkaan tuki ole riittävää.

Nyt on aika tehdä arvovalintoja. Löytyykö yhteiskunnastamme inhimillisyyttä, lämpöä ja armoa elämän loppuvaiheen hoitoon. Tässä ei nyt tarvita suuria rahoja. Ambulanssiralliin ja päivystysrumbaan kuluvat rahat pitäisi käyttää hyvään saattohoitoon. Laadukas saattohoito ja arvokas kuolema pitää olla meidän jokaisen saatavilla. 

Tehdään näistä saattohoitovaalit

Toiminnanjohtaja

Kati Myllymäki

Suomen Lääkäriliitto 

By

Yrittäjät luovat työtä ja kasvua

Mikael Pentikäinen
Mikael Pentikäinen

Millainen maa on se Suomi, johon herätään kevään eduskuntavaalien jälkeen? Suomen Yrittäjien ehdotuksilla rakennamme yhteiskuntaa, joka on maailman paras paikka yrittää ja jossa riittää työtä ja hyvinvointia.

Yrittäjyys on Suomen vahva kivijalka, koska yrityksissä luodaan kasvua ja työpaikkoja. Suomeen on jo syntynyt 120 000 uutta työpaikkaa tällä hallituskaudella, ja valtaosa näistä pk-yrityksiin. Tätä kehitystä pitää jatkaa.  

Me Yrittäjissä haluamme tehdä 2020-luvusta yrittäjyyden vuosikymmenen. Kestävän kasvun avulla saamme työllisyysasteen nostettua 80 prosenttiin, jota ilman hyvinvointivaltio ei toimi. Ikääntyvästä väestöstä huolehtiminen, sivistys, puolustus ja ilmastotalkoot edellyttävät vakaata ja kestävää taloudellista kasvua.

Maailman paras maa yrittäjille

Tällä hetkellä Suomi on Maailman yrittäjyysvertailussa (Global Entrepreneurship Index) sijalla 12 ja Euroopassa sijalla 9. Suomen Yrittäjät tavoittelee sitä, että Suomesta tulee maailman paras maa yrittäjille.  

Suomi tarvitsee kannustavan verojärjestelmän, joka tukee yrittäjyyttä, riskinottoa ja työllistämistä. Verotuksella voidaan suuresti vaikuttaa yrittäjän motivaatioon ja kykyyn kasvattaa yritystään. Myös turhasta yrityssääntelystä luopuminen ja kansainvälistymisen tuki lisäävät kasvua.

Valtion tulee torjua ilmastonmuutosta kehittämällä verotusta ja päästökauppaa. Myös uuden teknologian ja kiertotalouden keinoja tulee käyttää kekseliäästi ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Pidetään kaikista huolta 

Muutoksia tarvitaan myös työpaikoilla: paikallinen sopiminen on nykyaikaa ja tulevaisuutta. Joustavuutta lisäämällä syntyy lisää työpaikkoja. 

Yrittäjän hyvinvointi heijastuu koko yrityksen menestykseen. Yksin ei yrittäjäkään pärjää. Nykyään on myös tavallista, että yrittäjän, palkansaajan ja opiskelijan roolit risteävät, ja myös tähän tulee sosiaaliturvamme mukautua.

Jos yrittäjä epäonnistuu, tästä ei tule rangaista vaan auttaa yrittäjä uuteen alkuun. Nykyisin yrittäjä kohtaa konkurssin tai tilapäisen kriisin jälkeen monenlaisia esteitä uuden yritystoiminnan aloittamisessa. Suomella ei ole varaa menettää yhtään yrittäjää.

Tarvitsemme lisää työvoimaa 

Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa myös maan rajojen ulkopuolelta. Ulkomaisen työvoima palkkaamista on helpotettava. Yrittäjiksi pyrkivien maahanmuuttajien kotoutumista ja kieliopintoja tulee tukea niin, että he pääsevät nopeammin kiinni elinkeinoonsa ja suomalaiseen yhteiskuntaan.

Elinikäisen oppimisen idea on vietävä todelliseen elämään: oppilaitosten ja yritysten yhteistyöllä lisätään kykyämme kouluttaa oikeanlaisia osaajia muuttuvan työelämän tarpeisiin.

Yritykset eivät tule toimeen ilman työvoimaa. Siksi sosiaaliturvan uudistus tulee Suomen Yrittäjien mielestä toteuttaa niin, että työnteko kannattaa aina.

Mikael Pentikäinen

toimitusjohtaja

Suomen Yrittäjät

By

Keijo Leppänen

 

 

 

Uutisankkuri ja kirjailija:

Keijo Leppänen on tuttu vieras suomalaiskodeissa – ura MTV3:n uutisankkurina on jo lähes 20 vuoden pituinen. Vapaa-aika kuluu mm. kirjoja tehden ja lasten liikuntaharrastusten parissa.  Maikkarille hän päätyi vuonna 1993.

Keijo Leppänen  sitä edelsi työskentely mm. Ilkassa ja Uudessa Suomessa.Viime vuosina uutismies on laajentanut työsarkaansa kirjojen puolelle: häneltä on ilmestynyt jo viisi kirjaa ja uusi on tekeillä. Teoksissaan Keijo Leppänen on käsitellyt pääosin omaan elämäntilanteeseensa liittyviä aiheita kuten miehen elämää, parisuhdetta, isyyttä ja uskoa. Ensimmäinen kirja oli vuonna 2000 julkaistu Kurja hurskaus, joka voitti Vuoden 2000 Kristillinen kirja -kilpailun yleisöäänestyksen. Rohkeita ja omaperäisiä ajatuksia sisältävä kirja tarjoaa monenlaisia uusia näkökulmia mm. kristilliseen arvokeskusteluun ja mietittävää niin epäilijöille kuin uskon sankareillekin.

Kirjoista palautetta

Vieläkin laajempaa julkisuutta sai vuonna 2002 ilmestynyt Isyystesti, jossa Keijo Leppänen kirjoittaa omista isyyden kokemuksistaan ja tuntemuksistaan. Mukaan mahtuvat kaikki lapsiperheen arjen ilot vaipparalleista korvatulehduskierteisiin. Pari vuotta myöhemmin Leppänen kirjoitti suomalaisen miehen elämää ja luonteenpiirteitä käsittelevän Naisten miehiä -kirjan ikään kuin isyyskirjan jatko-osaksi. Kirjoissaan Leppänen puolustaa perhettä ja tuo esiin näkemyksensä siitä, että molemmilla vanhemmilla on oma ja erilainen paikkansa perheessä: puolisoiden tulisi arvostaa toisiaan ja toistensa ominaisuuksia. Hän kertoo olevansa hämmentynyt siitä, miten paljon palautetta kirjoista on tullut. ”Erityisesti Isyystesti-kirjaan liittyen palautetta tuli valtavasti. Kirja teki minusta tavallaan isyyden puolestapuhujan, vaikka en tehnyt mitään kummallista: kirjoitin yhden kirjan niistä samoista isyyden kokemuksista, jotka ovat tuttuja miljoonille suomalaisille”, Leppänen toteaa.

Kirjoittaminen intohimona

Päätyöltä eli uutistenluvulta jää hyvin aikaa sekä perheelle että kirjoittamiselle: vaikkaankkurin työpäivät ovat pitkiä, niitä on Leppäsen mukaan tavallisesti vain 3-4 viikossa. ”Työpäivämme alkaa usein ennen puoltapäivää, ja pois saa lähteä, kun punainen valo sammuu kameran päältä eli suurin piirtein 20 yli kymmenen illalla. Viikonloppuvuorossa tehdäänkäytännössä aika lailla putkeen töitä perjantaista sunnuntaihin – yöt käyn toki viikonloppuisinkin kotona nukkumassa.” Tiiviin työnteon vastapainoksi vapaa-aikaakin on riittävästi. ”Suurin osa vapaa-ajasta kuluu perheen kanssa ja lasten liikuntaharrastusten parissa, mutta kun lapsille tulee uni silmään illalla, ja minulla on kirja tekeillä, niin sitten menen koneen äärelle. Varsinkin jos ei tarvitse lähteä töihin aamulla. Kirjoittaminen on minulle intohimoinen vapaa-ajan viettotapa.”

Usko vaikuttaa arjessa

Vaikka Leppänen kokeekin tekstin syntyvän helposti, omasta elämästä kirjoittaessa on pantava itsensä ja läheiset ihmiset peliin. Erityisesti vaimon rooli on ollut kirjoissa monin paikoin näkyvä. Käsikirjoitusvaiheessa rouva yleensä vähän säikähtää ja kiemurtelee, mutta ennen pitkää hän aina irrottaa otteensa punakynästä. Parisuhteen pohjana on Leppästen perheessä yhteinen kristillinen arvopohja, joka näkyy ja vaikuttaa niin aikuisten kesken kuin lasten kasvatuksessakin, omalla arkisella tavallaan. ”Usko ei ole mikään avioliiton onnistumisen tae, mutta kyllä sen ilman muuta parisuhdetta vahvistavaksi tekijäksi lasken. Monta kiistaa vältetään, kun elämää katsotaan suunnilleen samasta vinkkelistä ja perusarvot ovat vanhemmille yhteiset.” Jokapäiväisessä perhe-elämässä uskon näkökulma tulee Keijon mukaan esille useimmin yhteisten iltarukousten myötä. ”Iltarukous lienee edelleen yleinen käytäntö suomalaisissa perheissä. Siihen mekin panostamme. Tuttujen rukousten sekaan yritämme ottaa mukaan jotain henkilökohtaisempaakin ainesta. Uskon lasten kokevan olonsaturvalliseksi, kun vanhemmat juttelevat Jumalalle tuttavallisesti.” Jumalanpalveluksissa Leppäsen perhe pyrkii käymään muulloinkin kuin juhlapyhinä. ”Monenlaisissa jumalanpalveluksissa, keskimäärin ehkä kerran kuussa. Jouluna ja pääsiäisenä korostetaan lapsille ja itselle kristinuskon perusprinsiippejä. Ilman Jeesuksen syntymää ja ristinkuolemaa koko usko olisi vailla pohjaa. Televisiotyössään ja kirjoissaan Keijo ei koe tarvetta erityisesti korostaa uskon näkökulmaa, vaikka ei peittelekään sitä, että on kristitty. ”Oma uskonkäsitykseni on hieman kuin tikkataulu: napakympissä on Kristuksen sisäinen tunteminen ja sen ulkopuolella kerroksittain kaikki muu turhempi aines, kuten uskonnollisuus ja perinnäissäännöt.”

By

Sakari Orava

Oravien asuessa70-luvulla Kokkolassa oli kaupungissa voimakasta hengellistä liikehdintää. Puhuttiin ”Mersu-herätyksestä”, jonka kautta tuli paljon julkisuuden henkilöitä uskoon. Tämä herätys tempaisi myös Airi ja Sakari Oravan mukaansa. Vaimo tuli ensin uskoon vuonna 1979 ja kuukauden kuluttua tästä Sakari teki myös oman ratkaisunsa. ”Ei siinä mitään dramatiikkaa ollut. Erään tilaisuuden lopussa kysyttiin, että haluaako joku pyytää syntinsä anteeksi. Menin salin etuosaan rukoiltavaksi. Siellä tein ratkaisuni ja jätin elämäni Jeesukselle, kuvailee Sakari. Uskoontulo merkitsi lääkärismiehelle paljon. Uskon kautta hän on saanut voimaa vaativaan työhönsä. Rukouksesta on tullut myös luonnollinen osa hänen elämää. ”Rukouksesta on tullut sellainen tapa, että sitä rukoilee töihin mennessä autossa, ennen leikkauksen aloittamista ja potilaiden tapaamista. Se on aivan kuin hengittämistä. Siinä jättää koko ajan automaattisesti asioitaan Taivaan Isän huomaan.”

Olympialaisissa ylilääkärinä

Sakarin ura on kuljettanut häntä monissa mielenkiintoisissa tehtävissä, kuten Suomen Urheiluliiton lääkärinä. Tässä tehtävässä hän viihtyikin peräti kolmekymmentä vuotta. Hän toimi kesäkisojen olympiajoukkueen ylilääkärinä Soulissa v. 1988, Barcelonassa v. 1992, Atlantassa v. 1996 ja Sydneyssä v. 2000. ”Jo nuorena tein maajoukkuelääkärin reissuja Urheiluliiton kanssa. Tämä olympiakomitean lääkärin hommahan tarkoitti taas kaikkien urheilijoiden ylilääkärinä olemista. Tietysti siellä oli myös muita isen

Reilu 10 vuotta sitten  Sakari Oravan pakeille lensi  jalkapallon megatähti David Beckham, jonka akillesjänne  oli vaurioitunut .Tapaus nostatti suuren mediakohun. Turun Mehiläisen sairaalan ympärillä pyöri toimittajia kuin herhiläisiä. Sairaala joutui palkkaamaan turvamiehiä pitääkseen innokkaimmat fanit loitolla huippujalkapalloilijasta. David Beckham  toipui  erittäin hyvin leikkauksesta.  Euroopan hienoa peliuraansa pallotaituri jatkoi USA:n Los Angelesissa

Sakarin ura on kuljettanut häntä monissa mielenkiintoisissa tehtävissä, kuten Suomen Urheiluliiton lääkärinä. Tässä tehtävässä hän viihtyikin peräti kolmekymmentä vuotta. Hän toimi kesäkisojen olympiajoukkueen ylilääkärinä Soulissa v. 1988, Barcelonassa v. 1992, Atlantassa v. 1996 ja Sydneyssä v. 2000.

”Jo nuorena tein maajoukkuelääkärin reissuja Urheiluliiton kanssa. Tämä olympiakomitean lääkärin hommahan tarkoitti taas kaikkien urheilijoiden ylilääkärinä olemista. Tietysti siellä oli myös muita lääkäreitä. Vastuu jakautui useammalle, eikä tehtäviä tullut yhdelle liikaa.”

Olympialaistapahtumia on kiva muistella. ”Ihan hieno ja mukava hommahan se oli. Niistä ajoista on jäänyt paljon erilaisia mukavia muistoja mieleen. Soulin kisoista jäi erityisesti Tapio Korjuksen voittama olympiakulta. Sen voittaminen ei ollutkaan aivan yksinkertainen juttu.”

Kisoissa keihäänheittäjä Korjuksella oli ongelmia jalkansa kanssa. Vaiva oli juuri kuvattu ultraäänilaitteella. Korjus kysyi Sakarilta, mitä kuvassa oli näkynyt.

”No, enhän minä voinut masentaa Korjuksen mieltä ja sanoa, että siellä on pahanlaatuisen näköinen revähtymä. Hän oli päässyt juuri keihäänheiton loppukilpailuun. Sanoin vain, että ei siellä mitään kummempaa ole. Siitä vaan heittämään!”

Kesken kisan Korjuksen jalkaan tuli kramppi. Näin Sakarille aukeni tilaisuus mennä antamaan jalalle ensiapua.

”Venyttelimme jalkaa ja laitoimme kylmää. Sanoimme, että mene vain heittämään loputkin heitot!”

Tapio Korjus jätti yhden kierroksen väliin. Sitten hän heitti kaksi heittoa, ja jälkimmäisellä heitollaan peittosi kisan johdossa olleen Tsekin   Jan Železnýn. Olympiakultaa tuli pohjalaismiehelle.

 

Mersu-herätyksen kautta uskoon

Oravien asuessa 70-luvulla Kokkolassa oli kaupungissa voimakasta hengellistä liikehdintää. Puhuttiin ”Mersu-herätyksestä”, jonka kautta tuli paljon julkisuuden henkilöitä uskoon. Tämä herätys tempaisi myös Airi ja Sakari Oravan mukaansa.

Vaimo tuli ensin uskoon vuonna 1979 ja kuukauden kuluttua tästä Sakari teki myös oman ratkaisunsa.

”Ei siinä mitään dramatiikkaa ollut. Erään tilaisuuden lopussa kysyttiin, että haluaako joku pyytää syntinsä anteeksi. Menin salin etuosaan rukoiltavaksi. Siellä tein ratkaisuni ja jätin elämäni Jeesukselle, kuvailee Sakari.

Uskoontulo merkitsi lääkärismiehelle paljon. Uskon kautta hän sai voimaa vaativaan työhönsä. Rukouksesta tuli  luonnollinen osa hänen elämäänsä.

”Rukouksesta tuli  sellainen tapa, että rukoilin  töihin mennessä autossa, ennen leikkauksen aloittamista ja potilaiden tapaamista. Se oli aivan kuin hengittämistä. Siinä jätti koko ajan automaattisesti asioitaan Taivaan Isän huomaan”, kirurgi  muisteli    työuran voimavaraa.

Olympiamatkoillaan Sakari Orava ei  hoitanut pelkästään kilpailijoiden fyysistä puolta, vaan matkoilla avautui myös henkeviä  keskusteluja.

”Kilpailijoilla on paineita, kun maailman suurin urheilutapahtuma on edessä. He miettivät, että onnistuvatko vai eivät. Tämä aiheuttaa sen, että mietitään vähän syvällisemmin erilaisia asioita ja näin keskusteluja on syntynyt. Lisäksi kisojen aikana on järjestetty hengellisiä tilaisuuksia.”

Myös monet maailmantähdet tulivat tietämään huippulääkärin omakohtaisen uskon . Kirurgi ei pelännyt kertoa , että monasti muisti potilaita rukouksin . Itselleen hän pyysi viisautta ja taidollisuutta avun antoon. Hänelle ei jäänyt epäselväksi, että Jumala auttoi monissa käytännön toimissa.

Potilaita  laidasta laitaan

Urheilukirurgi Orava oli  hyvin kysytty mies niin Suomessa kuin ulkomailla. Asiakkaita oli tavallisesta kuntoilijasta huippu-urheilijoihin. Jalkapalloseuroista mm. Liverpool, Juventus, Real Madrid ja Barcelona lähettivät jalkapalloilijoitaan Oravan  hoidettavaksi. Hän kävi  myös leikkaamassa ja konsultoimassa Roomassa, Madridissa ja Barcelonassa.

Huippukirurgin potilaina ovat olleet Beckhamin lisäksi mm. huippupalloilijat Didier Deschamps ja Joseph Guardiola . Juoksijalegendat Etiopian Haile Gebreselassie, USA:n Merlene Ottey ja Namibian Frank Fredericks  ja monet muut kansainväliset tähdet tuliovat autetuiksi. Luottolääkärin veitsi auttoí niin Tiina Lillakia, Tommi Evilää ja Anne-Mari Kiekaraa( os.Sandell)) sekä lukuisia muita tunnettuja ja tuntemattomia suomalaisia.

Ortopedin maine oli kiirinyt myös joillekin valtion johtajille. Belgradiin mies lennätettiin operoimaan Serbian presidenttiä. Bahrainin prinssi  ja Dubain sheikki poikkesivat Suomessa leikkauspöydällä.

Vuonna 2020 viimeiset leikkaukset suorittanut  ortopedi muistelee, että potilaita on ollut 53 maasta. Hän teki operaatioita  11 eri maassa  kymmenissä eri sairaaloissa.

Huippuahkera mies kerkesi leikkaustoiminnan  lisäksi paneutumaan tutkimustyöhön jo kandidaattiajoista lähtien. Useat sadat  julkaisut poikivat niin  kansainvälisiä esitelmöintimatkoja kuin kotimaisia nuorten kollegojen ohjaamisia.

Kiireet alkavat helpottamaan

Työntäyteisinä vuosina vapaa-aikaa jäi niukalti. Työn lomassa mies  kerkesi kuitenkin  keräämään voimia vaativaan työhönsä .”Hengellisissä tilaisuuksissa sai ladata akkujaan. Ei tätä työtä olisi jaksanutkaan, ellei Taivaan Isän apu  olisi koko ajan mukana. Niin paljon oli jatkuvasti vaativia leikkauksia.”

Kätevän kirurgin harrastuksina ovat olleet pienimuotoinen kuvanveisto, piirtäminen sekä maalaaminen .Piirtämistaidosta on ollut hyötyä myös lääketieteen alalla. Mies teki paljon kuvituksia  omiin ja työryhmänsä julkaisuihin.

Tulevia aikoja varten Sakari Orava on  vaimonsa Airan  hakeutunut lähemmäs kahden lapsen perheitä. Kotipaikaksi valittiin  Kauniainen. Sitä edelsivät vuodet Naantalissa presidentin Kultarannan vastarannalla. Sieltä käsin  ahkera kirurgi jatkoi vaativaa  työtään Turussa 75 vuotiaaksi asti . Kaikki lukijat  ovat varmaan samaa mieltä, että kirurgi on professorin arvonimensä ansainnut. Myös aiempaa kevyemmät eläkepäivät ahkeralle  ammattimiehelle  mieluusti suodaan.

Kirurgin puukko ei enää heilu, mutta haasteita riittää. Vaimonsa kanssa Sakari  mielellään  rohkaisee kanssaihmisiä etsimään  elämän tärkeintä asiaa ,suhdetta Jumalaan .Jeesuksen vastaanottaminen on tie tähän. – Olen  leikannut  ja auttanut maailman huippuja. Se on ollut hienoa. Mutta hienointa on se , että saa olla armosta pelastettu Jumalan lapsi. Ei tarvitse pelätä elämää eikä kuolemaa, toteaa  lopuksi Sakari Orava.

j