Ihmiset ovat taipuvaisia perustamaan organisaatioita. Näin myös kristityt ovat tehneet kautta historian .Mitä suuremmaksi järjestelmä kasvaa, sitä enemmän se menettää alkuperäistä valoaan. Näin on Suomessakin. Ilmiö ei koske vain valtionkirkkoja, vaan myös muita kristillisiä suuntauksia. Ensin tulee herätys, sitten herätysliike ja lopulta on jäljellä vain liike. On kirjoitettu: Kirjain kuolettaa, henki tekee eläväksi.
Paikallisseurakuntien tulisi olla eläviä organismeja.Ne muodostuvat ihmisistä, joiden tulisi saada eväitä niin arkeen kuin ikuisuuteen. Joku kirkon johtotehtäviinkin pyrkivä ryhmä saattaa ylväästi kertoa, että raamattu on kivijalkamme. Samalla haukutaan vakaumuksellisia Jeesuksen omia tiukkapipoisiksi fundamentalisteiksi. Lapsikasteen pelastavaa harhaa ei tunnisteta.
Ev.lut.kirkko omii usein koko seurakunta -nimikkeen maassamme. Maailmanlaajuisesti luterilaisuus ei ole kristillinen valtauskonto .Suomessa on lähes halveksien pidetty vapaita kristillisiä yhteisöjä lahkoina. Mm.vapaa-,helluntai- ja karismaattisten uusien seurakuntien toiminnasta ei tiedetä juuri mitään . Ne sekoitetaan jopa ei-kristillisiin yhteisöihin, kuten Jehovan Todistajat ja Mormonikirkko. Kansa tarvitsee tietoa. Maailmanlaajuisesti luterilaisuus ei ole kristillinen valtauskonto .
Monet seurakunnat ovat ongelmissa .Mutta muutos on mahdollista. Kankeat organisaatiot harvoin muuttuvat. Jos seurakuntalaisten sydämissä tapahtuu muutos, se näkyy yhteisössäkin.
Suurin muutos tapahtuu, jos luottamushenkilöiden ja papiston sisimmissä liikahtaa Herramme mielen mukaisesti.
Seppä Högman sanoi aikanaan Paavo Ruotsalaiselle ” Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisäinen tunteminen. ” Ukko- Paavon elämä oli kovin raadollista , mutta hän etsi ja löysi. Kun tuuli puhalsi Telppäs -niityllä , ei kysytty kirkon nimeä. Silloin puhalsi Pyhä Henki, mitä me kipeästi tarvitsemme. Sitten Niilo Yli-Vainion aikojen olemme vain haikailleet viimeiset vuosikymmenet taivaallista voimaa Herätys alkaa Herran seurakunnasta.
Siellä , missä evankeliumin täysi todellisuus ilmenee, ei tarvitse pelätä jäsenkatoa. Rukous ja puhuttu Sana ovat myös seurakunnan keskuuteen tarkoitettuja parantavia lääkkeitä. Suuri ilo syntyy, jos sairas saa terveyden niin hengen, sielun kuin ruumiinkin suhteen.
Jeesus ei tullut perustamaan uskonnollista organisaatiota . Byrokratia oli tuntematon käsite hänen vaikutusalueellaan. Usko on eri asia. Lutherin suuri oivallus oli, että Ihminen vanhurskautetaan uskosta. Uskonpuhdistajallakin oli pimeät aukkonsa. Vaikka hän oli juutalaisvihaaja, Jumala armossaan käytti häntä väkevästi. Ukko-Paavo , Yli-Vainio ja Luther ovat kuolleet. Alkäämme sokeasti seuratko näitäkään nimiä. Ottakaamme se, mikä hyvää on . Jeesus elää, seuratkaamme häntä seurakunnan nimestä riippumatta.
