SUSIJENGIN NESTORI ETSI JA LÖYSI
Tuukka Kotti on koripallokaupunki Forssan kasvatteja. Korisperheessä isä ja kaksi siskoa ovat pelanneet myös pääsarjatasolla. Oma lapsuus pyöri vahvasti koriksen ympärillä ja se on aina ollut Tuukalle intohimo.
– Isä pelasi FoKoPossa ja sitä kautta tuli hengailtua hallilla paljon. Noin 5-6 vuotiaana aloitin koriksen ja sillä tiellä ollaan edelleen. 12-vuotiaana tulin valituksi Biddy Basketball reissulle Yhdysvaltoihin. Se reissu antoi paljon lisää motivaatiota ja aloin unelmoimaan yliopistokoris urasta ja NBA:sta. Harmitus oli suuri kun en mahtunut 16v maajoukkueeseen. Muutama vuosi myöhemmin kutsu kävi 20v maajoukkueeseen ja hyvin pian myös miesten maajoukkueeseen
Koripallo on opettanut paljon
-Pitkän urani aikana saanut oppia ja kokea paljon. Koripallo on mahdollistanut hienoja asioita. On saanut nähdä, tavata ja kokea niin paljon erilaisia paikkoja, ihmisiä, kulttuureja ja toimintaympäristöjä. Sitä arvoa on vaikea mitata. Lisäksi arvostan suuresti, kuinka paljon koripallo on kasvattanut minua ihmisenä. Olen saanut oppia mitä tiimityöskentely parhaimmillaan voi antaa ja kuinka yhdessä saavutetut päämäärät tuntuu aina paremmalta kuin yksin saavutetut.
Maajoukkueuraani ajatellen kaikki arvokisat ovat olleet upeita ja ikimuistoisia tapahtumia urallani, mutta tärkeintä itselle on ollut matka, joka on kuljettu 2000-luvulla. Kaikki yhteiset hetket, työnteko ja uhraukset, jotka aikaansaivat Susijengi-ilmiön, eivät karkaa mukavista muistoista.
Alkoi elämän tarkoituksen etsintä
Olet menestynyt koripallossa ja olet eniten maaotteluja pelannut suomalainen pelaaja. Kerroit, että olet menestyksen keskellä etsinyt myös elämän syvällisempää merkitystä ja syvempää tarkoitusta. Mikä johti vajaan nelikymppisen huippu-urheilijan, aviomiehen ja perheenisän etsimään elämän merkitystä ?Mitä tapahtui reilu 3 vuotta sitten?
-Olen aina uskonut ,että Jumala on olemassa. Meni vaan todella pitkään , ennen kuin aloin oppia tuntemaan häntä. Noin kuusi vuotta sitten minulle syttyi kova palo saada selville, mistä tässä elämässä on kyse. Miksi olen täällä? Minulle ei riittänyt, että täällä eletään aikamme ja sitten vaan kuollaan pois. Aloin lukea paljon hengellistä kirjallisuutta. Mietiskelin asioita paljon. Kolme ja puoli vuotta sitten poimin Raamatun kirjahyllystä ja kysyin Jumalalta , onko tässä kirjassa totuutta? En edes oikeasti odottanut vastausta, mutta vastauksen sain. Puoli vuotta myöhemmin annoin elämäni Jeesukselle ja olin uskossa. Nyt tiedän, että elämälläni on tarkoitus ja että matkani ei pääty maanpäälliseen.
Mitä usko nyt merkitsee huippu-urheilijaan elämässä ?Miten pelaajakaverit ovat suhtautuneet elämäsi valintoihin? Tietävätkö he vakaumuksesi?
– Usko on tuonut rauhan sisälleni. Olen paljon päämäärätietoisempi ja levollisempi. Elämäni on tasapainoisempaa ja nukun paremmin. Pelaamiseni on kehittynyt vielä näin vanhemmallakin iällä ja annan siitä kaiken kunnian Jumalalle. Ennen identiteettini oli niin vahvasti koripallossa että se loi paineita ja stressiä. Nyt voin ottaa rennommin, oma pistesaldo ei ole ratkaisevaa. Riittää, kun parhaansa yrittää ja tekee. Kaikki ovat suhtautuneet hyvin avoimesti uskooni. Moni ei siitä kuitenkaan helposti juttele ja luulen ymmärtäväni syyn. Oman kokemukseni mukaan, keskustelu uskon asioista kolkuttelee ihmisen omaatuntoa ja se on epämukava tilanne monelle.
– Ja tietysti uskovaisilla on oma ”leimansa” meidän yhteiskunnassa. Se saattaa aiheuttaa ihmisissä arkuutta näiden asioiden suhteen. Toivon, että elämälläni voisin rohkaista muita etsimään suhdetta Jeesukseen ja Jumalaa.
Perheessä on vipinää
– Pikkulapsiarki täyttää meillä hyvin pitkälti koriksen ulkopuolisen ajan. Meidän perheeseen kuuluu vaimo Dina ,Noa 5v, ja Bea 3v. Vapaa-aikanamme ulkoilemme paljon ja ja leikimme lasten kanssa. Omaan rentoutumiseen sopii parhaiten lukeminen, sauna ja kalastus. Yhteiset hetket Dinan kanssa ja ystävien näkeminen ovat tärkeitä asioita,joihin toivoisi olevan hieman enemmän aikaa.
Mikä on päämääräsi koripalloilijana ja uran jälkeen? Mikä elämässä?
-Urheilullinen tavoite on voittaa Seagullsille Suomen mestaruus. Muuten pyrin vaan nauttimaan koriksesta päivä kerrallaan. Ehkä tänä päivänä mietin asian niin, että haluan antaa tälle lajille enemmän kuin ottaa. Oma urakehitys ei ole enää merkityksellistä .Haluan antaa takaisin lajille ,jota rakastan. Nautin hetkistä ,kun voin auttaa toista koripalloilijaa kasvamaan paremmaksi pelaajaksi tai kun voin jakaa mietteitä intohimoisen korisfanin kanssa. Koriksen jälkeisestä ajasta en vielä osaa sanoa.
– Elämän muut päämäärät on olla joka päivä parempi aviomies, isä, poika, veli ja ystävä. Uskoontuloni jälkeen etsin myös Jumalan johdatusta .Toivon, että opin myös pysymään Hänen tahdossaan.
