Formula 1- maailmasta tutun, arvostetun lääkäri Aki Hintsan kuolemasta on kulunut 5 vuotta. Hintsa oli useiden maailman johtavien formulakuljettajien luottolääkäri, niin fyysisen kuin henkisen avun antaja. Hän tuli suosituksi myös hyvinvointivalmentajana ja kehitti rohkaisumenetelmiä, joista ammensivat oppejaan lukuisat yritysjohtajat ja poliitikotkin eri puolilta maailmaa.
Hintsa kirjoitti ”Voittamisen anatomia”-kirjan (WSOY 2015)toimittaja Oskari Saaren avustamana. Kirjasta tuli huima menestys kotimaisessa kirjallisuudessakin. Tuossa kirjassa jäi leijumaan ristiriitainen kysymys. Miten asiantuntija, joka kiersi maailmaa ohjaamassa asiakkaitaan elämän ytimen etsinnässä, hukkasi oman tasapainonsa. Tai, kuinka mies, josta tuli kuuluisuuksien luottomies ja varikkojen varaisä unohti, miten olla isä omille lapsilleen.
Syvemmin näitä kysymyksiä pääsee seuraamaan äskettäin ilmestyneessä Oskari Saaren kirjoittamassa kirjassa ”Aki Hintsa-Tänään olen elossa ”, ( WSOY 2021) Teksti perustuu arvostetun lääkärin viimeisen elinvuoden päiväkirjamerkintöihin.
Moni lukija tarttui ensimmäiseen kirjaan, ”Voittamisen Anatomia” vasta Hintsan kuoleman jälkeen. Kirjan haikea viehätys perustui tietoisuuteen siitä, ettei kirjan päähenkilö ollut enää keskuudessamme. Lukijan tietoisuus siitä, että kokemuksia ja viisautta kirjassa jakava menestynyt lääkäri oli kulkemassa kohti elämän lähtöporttia, loi teokselle harvinaislaatuisen ikuisuusnäkökulman. Sama ikuisuuden läsnäolo tulee vielä dramaattisemmin todelliseksi ”Tänään olen elossa-kirjassa”. Kirja alkaa diagnoosilla . Epämääräiset kivut vartalossa paljastuvat pahanlaatuiseksi haimasyöväksi. Ennuste on lohduton ja lääkärillä alkaa taistelu aikaa vastaan.
Syöpädiagnoosin jälkeisessä pohdinnassa hän saa ajatuksen alkaa kirjoittaa päiväkirjaa tapahtumista tulevina päivinä ja kirjan julkaisemisesta myöhemmin. Päiväkirjamerkinnöissä tunnelmat ailahtelevat. Toivo ja epätoivo kamppailevat elintilasta. Epätoivon synkimmillä hetkillä usko Jumalaan on ainoita kantavia voimia miehen sisäisessä maailmassa ja hän myös tuo sen esille sielläkin ,missä näistä asioista ei ole totuttu ”ääneen lausumaan”.
Aki Hintsa oli uskovan kodin poika. Nuorena lukiolaisena hän löysi henkilökohtaisen suhteen Jumalaan, kun sai voiman vastaanottaa Jeesuksen elämäänsä. Koulun jälkeen nuori mies pääsi opiskelemaan lääketiedettä Turun Yliopistoon. Omasta mielestä ” ihmeen kaupalla ” lääkärikouluun päässyt mies oli niin kiitollinen Jumalalle, että teki lupauksen lähteä lähetyslääkäriksi . Jatkossa vierähtikin useampi vuosi Etiopiassa . Siellä hän tutustui mm. suurjuoksija Haile Gebreselassieen ,jonka elämä ja olemus piirsi syvän jäljen Akin ajatteluun.
Lähetyslääkärivaiheen jälkeen elämään tuli toisen tyyppisiä haasteita ammatillisesti ja henkilökohtaisessa elämässä. Edellinen meni lähes putkeen, mutta omassa elämässä alkoi pikkuhiljaa kertyä takaiskuja. Kadehdittavasti menestyneen miehen elämään alkoi kertyä tappioita, voi puhua todellisesta alamäestä. Perhe hajosi, lapset etäytyivät. Rooliminä kasvoi todellista minää isommaksi .Julkisuudessa meni lujaa, miehen sisäisessä elämässä takkuili pahasti.
Kirjan yhtenä painopisteenä on uuden perheen, Linda-vaimon ja kahden pienen lapsen arkielämä. Kuolevaan isään takertuvat lapset ovat kirjan raapaisevinta kuvausta, vaikka kertojan äänenä toimiva Oskari Saari selvästi säästää lukijaa.
Yksi tärkeimpiä teemoja kirjassa on kutsumuksen pohdinta. Aki Hintsa sai kokea yliluonnollisenkin kokemuksen Jumalansa kanssa, mihin hän uskoi kuuluneen myös mission. Vaikka kohtaaminen oli miehelle kirkas ja järisyttävä, epäusko ja pelko vyöryivät sairastavan Akin päälle väkevinä. Hänen tarinansa muistuttaa, että ihminen on aina kutsumuksensa kanssa pohjimmiltaan yksin, eikä vaikeita kysymyksiä ja tunteita pääse pakenemaan. Aina ei kutsumusta ole helppoa hahmottaa, helposti voi suuntakin vääristyä.
Kirjan lukija tai äänikirjan kuuntelija joutuu peilaamaan omaa ajatteluaan ja arvojärjestystään niihin ajatuksiin ja tunnelmiin, joita Aki Hintsa kokee elämän riisumisvaiheessa. Haaste ei ole helpoimmasta päästä. Kukaan ei selviä tästä elämästä hengissä.
Aki Hintsan sairastama haimasyöpä on aggressiivinen ,hankalahoitoinen sairaus. Usein diagnosoinnin jälkeen ei elinaikaa paljoakaan anneta. Harvemmin elinaikaa luvataan edes 16 kuukautta, mikä formulalääkärin loppupäivien määräksi muotoutui. Se mahdollisti myös viimeisen vuoden päiväkirjojen muistiin merkitsemisen. Ehkäpä julkaistu kirja on osa sitä missiota, mitä Aki Hintsa ei ole enää näkemässä.
