Timo Soinin mietteitä.
Maailma kuohuu ja se vaikuttaa myös meihin. Sota on Ukrainassa lähempänä kuin Ivalo. Suomalaisia rauhanturvaajia on keskellä kriisi- ja sotatoimia Libanonissa. Monenlainen imformaatiovaikuttaminen repii huomiotamme asioihin, joiden todenperäisyyttä on vaikea varmistaa.
Me suomalaiset tiedämme itsenäisyyden arvon. Tämä maa on kalliisti ostettu ja lunastettu. Se vaati uhrauksia. Toisilta hengen, toisilta sen, että täytyi elää sodan traumojen kanssa koko elämä. Nämä vauriot näkyvät myös meissä. Emme ole syntyneet neitseelliseen maahan. Me kannamme perintömme iloineen ja suruineen.
Yksi kymmenestä käskystä on; älä tapa. Me kuitenkin tapamme. Itsepuolustukseen se on käsitetty hyväksyttäväksi. Muuten ei. Ihminen tappaa silti. Kun katsoo tarpeeksi pitkällä sihdillä väkivallalla rakennetut imperiumit ovat kaatuneet; ei ole olemassa Rooman Valtakuntaa, Hitlerin kolmatta valtakuntaa, Stalinin Neuvostoliittoa ja Pol Potin Kamputseaa. Sortajista ei silti ole pulaa ja uusia nousee.
Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu. Siihen voi mennä aikaa ja se aika on käytettävä hyvin. Suomi on ollut ja on hyvä maa. Sitä pitää tarpeen tullen puolustaa myös asein. Isänmaa on sellainen yhteisö, jossa kaikilla pitää olla turva ja säällinen toimeentulo. Vain tällä tavoin syntyy terve me- henki, joka mahdollistaa yhteisen tulevaisuuden.
Suomen asian puolustaminen alkaa kaukaa maamme rajojen ulkopuolella. Tällä hetkellä konkreettisimmin Ukrainassa ja Lähi- idässä. Meidän on tuettava demokratiaa ja taisteltava terroria ja vihaa vastaan. Diplomatiaa ei sovi väheksyä. Presidentti Martti Ahtisaari muistetaan rauhan miehenä ja hänen saamansa Nobelin rauhanpalkinto on kunnia- asia suomalaiselle rauhanvälitykselle.
Pahassa maailmassa pitää varautua myös kapenevan leivän aikaan. Meidän on huolehdittava huoltovarmuudesta, vesivaroistamme, liikenneyhteyksistä, yhteiskunnan toimintakyvyn ylläpitämisestä ja etenkin leivästä. Emme saa unohtaa Josefin tarinaa vanhasta testamentista. Veljet hylkäsivät hänet kaivoon ja lopulta joutuivat anelemaan tältä viljaa köntysillään ja säkit tyhjinä. Älä antaudu vieraaan leivän varaan.
Suomessa on turvattu Jumalaan. Se ei ole vouhotusta ja tuputusta. Se on oikeanlaista nöyryyttä elämän ihmeen edessä ja turvan hakemista sieltä, mistä sitä on saatavissa. Juoksuhaudoista huudettiin sekä äitiä että Jeesusta. Äärimmäisessä hädässä ihminen kyllä tietää ja tuntee Luojansa. Varjellaan tätä yhteyttä.
Elämä ei ole vain kauniita sanoja. Se on oikeudenmukaisuuden janoamista ja toteuttamista. Siksi meidän pitää huolehtia niistä, jotka eivät yksin pärjää. Olla tukena ja silminä sekä korviani. Olla läsnä. Isänmaa ei ole rajoittunutta, se kuuluu kaikille ja siihen kuuluu, että kaikista pidetään huolta. Usko auttaa tässä ja kaikessa muussakin. Ei se elämästä helppoa tee, mutta auttaa kestämään sitä.
Me voimme olla eri mieltä, kilpailla ja väitellä, kunhan muistamme, että osaamme paitsi voittaa myös hävitä. Pelata ja toimia yhteisten pelisääntöjen mukaan. Aina tulee seuraava kerta, vaalit tai jotkut muut, jossa tilanteen voi korjata. Tämän viestin me lähetämme myös maailmaan; meidän kanssa pärjää, kun toimitaan yhteisten sääntöjen puitteissa. Mikäli meitä vastaan hyökätään, me puolustamme ja puolustaudumme. Ja voitamme.
Timo Soini
Suomen ex-ulkoministeri
Politiikan asiantuntija
