Blogi

Yllättävä tieto sai monen urheiluihmisen pohtimaan, mitä huippu-urheilijan elämässä on tapahtunut. Moni ei tiedä, mitä uskoontulo tarkoittaa. Tuukka Kotti kertoi hyvin rauhallisesti, ettei hänen elämässään ollut mitään dramaattisia tilanteita tai takapakkeja. Päinvastoin kaikki oli hyvin.  Espoolaiskodissa oli kouvolalaislähtöinen vaimo Dina ja kaksi pientä lasta. Maajoukkuekoripalloilijan ammattilaisura oli kääntynyt loppuvaiheeseen. Taloustilanne oli vakaa.

Etsintä tuotti 

tulosta

Tuukka oli etsinyt jo pitkään elämänsä syvintä tarkoitusta. Hän kertoi: 

-Olen aina uskonut, että Jumala on olemassa. Meni vaan todella pitkään, ennen kuin aloin oppia tuntemaan häntä. Noin seitsemän vuotta sitten minulle syttyi kova palo saada selville, mistä tässä elämässä on kyse. Miksi olen täällä? Minulle ei riittänyt, että täällä eletään aikamme ja sitten vaan kuollaan pois. Aloin lukea paljon hengellistä kirjallisuutta. Mietiskelin asioita. Reilu 4 vuotta sitten poimin Raamatun kirjahyllystä ja kysyin Jumalalta, onko tässä kirjassa totuutta? En edes oikeasti odottanut vastausta, mutta vastauksen sain. Puoli vuotta myöhemmin annoin elämäni Jeesukselle ja olin uskossa. Nyt tiedän, että elämälläni on tarkoitus ja että matkani ei pääty maanpäälliseen.

Tuukka on kiitollinen maajoukkueen joukkueenjohtaja Tero Kuivalaiselta  saamasta rohkaisusta. Uskossa ollut mies vastaili Tuukan kysymyksiin ja kertoi omia kokemuksiaan raamatun todellisuudesta. Tuukka käytti etsikkoaikansa avoimesti ja oikein. Elämä löytyi . Eniten korismaaotteluita pelannut suomalaismies oli kohdannut palloa suuremman totuuden ja todellisuuden. 226  maaottelua on kova saavutus. Mutta taivastien avaava luja päätös on paljon suurempi juttu. Se kantaa arjessa ja ikuisuudessa.

Mitä usko nyt merkitsee huippu-urheilijan elämässä? Miten pelaajakaverit ovat suhtautuneet elämäsi valintoihin? 

– Usko on tuonut rauhan sisälleni. Olen paljon päämäärätietoisempi ja levollisempi. Elämäni on tasapainoisempaa ja nukun paremmin. Pelaamiseni on kehittynyt vielä näin vanhemmallakin iällä ja annan siitä kaiken kunnian Jumalalle. Ennen identiteettini oli niin vahvasti koripallossa että se loi paineita ja stressiä. Nyt voin ottaa rennommin, oma pistesaldo ei ole ratkaisevaa. Riittää, kun parhaansa yrittää ja tekee. Kaikki ovat suhtautuneet hyvin avoimesti uskooni. Toivon, että elämälläni voisin rohkaista muita etsimään  suhdetta Jeesukseen ja Jumalaa. 

Perheessä on vipinää

– Pikkulapsiarki täyttää meillä hyvin pitkälti koriksen ulkopuolisen ajan. Meidän perheeseen kuuluu vaimo Dina, Noa 6v, ja Bea 4v. Vapaa-aikanamme ulkoilemme paljon ja leikimme lasten kanssa. Omaan rentoutumiseen sopii parhaiten lukeminen, sauna ja kalastus. Yhteiset hetket Dinan kanssa ja ystävien näkeminen ovat tärkeitä asioita, joihin toivoisi olevan hieman enemmän aikaa. Uskon, että saamme yhdessä perhekuntanakin myös edetä hengellisissä asioissa. Kaikella on aikansa.

Mikä on päämääräsi koripalloilijana ja uran jälkeen? mikä elämässä?

– Pelaan vielä ainakin tämän kauden Espoon Hongan korisliigaan nousseessa joukkueessa. Tänä päivänä mietin asian niin, että haluan antaa tälle lajille enemmän kuin ottaa. Oma urakehitys ei ole enää merkityksellistä. Haluan antaa takaisin lajille ,jota rakastan. Nautin hetkistä, kun voin auttaa toista koripalloilijaa kasvamaan paremmaksi pelaajaksi tai kun voin jakaa mietteitä intohimoisen korisfanin kanssa

Mitä on tapahtunut senjälkeen, kun ILOUUTISISSA kerroit uskostasi?

– Kuluneen vuoden aikana on kertynyt monia johdatuksellisia asioita. Haluni on kertoa avoimesti, että jokainen tarvitsee suhteen Jeesukseen pelastuakseen taivastielle. Oli tärkeää, ettei minulle tuputettu. Mutta tietoa tarvitsin ja sain. Ymmärsin, ettei omat ansiot auta perille. Vain Jeesus on tie ja totuus ja elämä. Uskoontulo on Jumalan armoa, mutta se vaatii oman ratkaisun. Jumala lupaa  tähän voiman jokaiselle, joka tahtoo.

– Olen kiitollinen, että kohdalleni on avautunut mahdollisuus välittää elämän suurimmasta lahjasta tietoa suomalaisille. Syksyn valtakunnallisen Se Löytyi- mission kirjasessa sain yli Suomen kertoa uskostani. Yli 2,2 miljoonan painoksessa oli muitakin tässä lehdessä kertoneita urheiluvaikuttajia, kuten Kalervo Kummola  ja  Laura Salminen. Mielenkiintoista on, että Lauran ja huippusalibandymies Tommy Koposen kanssa olimme joulukuun alussa urheiluväen seminaarissa Jyväskylässä rohkaisemassa urheiluväkeä, päätti Tuukka.

– Olen iloinen, että voin toivottaa JOULUILOA ja JUMALAN SIUNAUSTA kaikille ILOUUTISTEN lukijoille, erityisesti  koripalloväelle!

Sodan syttymisen jälkeen päätettiin tehdä konkreettisia toimia

Kun Venäjä hyökkäsi helmikuun lopussa Ukrainaan, kouvolalainen Markku Toimela ja Porvoon Samarian toiminnanjohtaja Ismo Valkoniemi päättivät seurata tilannetta hetken. He olivat olleet työtovereita muutama vuosi aiemmin ja toteuttaneet syksyllä 2019, Burundissa operaation. Maaliskuussa he kokivat hakua ryhtyä seurannasta tekoihin. 
Samaria varusti kuorma-auton viemään apua kohteeseen, jossa voitaisiin lievittää Mariupolissa syntynyttä tukalaa humanitaarista tilannetta. Markku Toimela  avustajansa kanssa  oli kuorma-autokuorman pioneerikuski .He jotka starttasivat matkaan 20.3.2022. Mukana oli lasti elintarvikkeita, hygieniatarvikkeita ja käsikauppalääkkeitä. Ne toimitettiin Lvivin kaupungin  seurakuntaan ,joka evakuoi ihmisiä Mariupolista sekä toimitti sinne tarvikkeita. 

Mukaan saatiin ammattiautoilijoita kouvolan seudulta

Ensimmäisen onnistuneen operaation jälkeen toukokuun 20. päivän kuljetukseen saatiin mukaan kaksi kokenutta ammattiautoilijaa Kouvolan seudulta, Jyrki Pakkanen ja Arto Ansas. He lupautuivat viemään 90 m3 tavaraa perille. Tämän lisäksi Jukka Antila lupautui Markku Toimelan kanssa viemään Lviviin lahjoituksena saadun pikkubussin, jolla evakuointeja voitiin tehostaa. Pikkubussi saatiin perille, mutta samaan aikaan sattunut Puolan tulliin kohdistunut kyberhyökkäys pysäytti rekkaliikenteen 4-5 päiväksi ja lasti purettiin lopulta Puolan helluntaiunionin varastoon. Sieltä kuljetukset käynnistettiin pienemmillä autoilla sodan kärsimille alueille. Mukana oli kenkiä, äitiyspakkauksia, elintarvikkeita ja hygieniatarvikkeita.

Syyskuun kuljetuksessa alettiin varautua talveen

Syyskuun 23. päivänä Pakkanen ja hänen rekkansa varustettiin toistamiseen. Tällä kerralla kohteeksi oli valittu Kiova. Kuormassa oli 1200 paria talvijalkineita, talvivaatteita, elintarvikkeita sekä runsaasti sairaalatarvikkeita. Markku Toimela apurinsa kanssa lupautuivat ajamaan perille lahjoituksena saadun Nissan L200 nelivetoisen maastoauton. Maastoauto meni sotatilalakien perusteella rintaman lähelle evakuointitehtäviin ja muu kuorma jäi alueen sairaaloihin ja Kiovan siviileille. 12 päivää siitä, kun kuljettajat olivat poistuneet Kiovasta, alkoivat massiiviset ohjusiskut kaupunkiin. Kuorma osoittautui juuri oikeaan aikaan tulleeksi ja erittäin tarpeelliseksi. Paluumatkalla Toimela kohtasi Iltalehden toimittajan Puolassa, joka kertoi saaneensa tiedon maastoautosta, joka halutaan lahjoittaa Ukrainaan seuraavaa matkaa varten.

Marraskuun lopussa lähti sairaalatarvikkeita ja paljon muuta  neljän auton kolonnassa Ohjusiskut suuntautuivat Ukrainan energiasektoriin ja alkoi kantautua tietoa hankalista elinolosuhteista Kiovassa. Sähkökatkot olivat todellisia ja  lämmitysjärjestelmät eivät toimineet monin paikoin.

Samaan aikaan, kun Hersonin kaupunki oli saatu vapautettua venäläisistä joukoista, uutiset kertoivat alueen vesipulasta. Jyrki Pakkanen sai tiedon lahjoituksena saatavasta vedenkuljetukseen soveltuvasta Volvon teliautosta, jossa oli 11 000 litran vesitankki. Markku Toimela sai yhteydenoton, jossa tarjottiin Yamaha mönkijää, aggregaattia ja muuta tarpeellista, jonka lahjoittaja lainaisi myös pakettiautonsa kuljetusta varten. Vapaaehtoiset kuskit löytyivät..Jyrki Pakkanen lupautui kolmannen kerran matkaan. Samaria sai suuren sairaalatarvikelahjoituksen, joka täytti puolet rekan tilavuudesta. Tämän lisäksi äitiyspakkaukset, lämpimät vaatteet, kengät, hygieniatarvikkeet sekä elintarvikkeet muodostivat lopun kuormasta.

Iltalehden kautta tullut vinkki maastoautosta osoittautui todeksi. Toyota Hilux maastoauto lahjoitettiin Samarialle edelleen lahjoitettavaksi Ukrainaan. Autoon lastattiin 250 paria uusia jalkineita.

Neljän auton ja seitsemän miehen kolonna lähti matkaan 26.11.2022. Matka sujui turvallisesti tälläkin kerralla. Nyt ohjusiskut alkoivat 4 päivää sen jälkeen, kun kuljettajat olivat päässeet pois Ukrainasta. Operaatiot jatkuvat. Tällä hetkellä valmistellaan suuren mittaluokan generaattorin toimittamista seuraavassa kuormassa. Samaria on tilannut koekappaleen kotimaassa valmistettavasti kamiinasta ukrainalaisten yksityiskotien tarpeisiin. Pienemmät aggregaatit, sairaalatarvikkeet, lämpimät vaatteet ja jalkineet sekä äitiyspakkaukset kuuluvat myös tammikuussa suunnitellun seuraavan avustuskuorman tarpeisiin.

Todellinen jumalanpalvelus

Matteuksen evankeliumissa on kohta, jota me emme usein ajattele riittävästi. Jeesus itse kertoo siinä, mitä kysymyksiä hän esittää viimeisellä tuomiolla. Voi olla monelle yllätys, että hän ei kysy mihin seurakuntaan kukin on kuulunut, tai minkälainen uskon oppi hänellä on tai kuinka paljon hän on kerännyt omaisuutta tai mikä on hänen asemansa. Kysymykset kohdistuvat yksinomaan siihen, miten me suhtaudumme puutteessa oleviin lähimmäisiin, juoman tai ruoan puutteessa oleviin, joilta puuttuivat vaatteet, jotka ovat sairaita tai vangittuja. Raamatun kokonaiskuva kertoo, auttamisen olevan se jumalanpalvelusmuoto, joka on Taivaan Isälle mieleinen. Samarian ja koko tiimin motiivit kumpuavat omakohtaisesta uskosta Jeesukseen , joka synnyttää auttamisen halun. 

Sami Kosola kävi ala-asteen musiikkiluokilla Kouvolassa, josta hän muutti perheen mukana Tampereelle 80-luvun puolivälissä. Näyttelijän työ toi nuoren miehen Kouvolan teatteriin 24 vuotta sitten. Kuusankoskella asuvaan perheeseen kuuluu Salla-vaimon lisäksi 3 lasta. Lapsista vanhin, Anna, on jo opiskelemassa, Elsa on lukiossa ja Toivo alakoulussa. Toivo sai äskettäin julkisuutta perustaessaan 12-vuotiaana Jäätelömopo-yrityksen. 

Joulun alla teatteri pitää miehen kiireisenä. Vuotuisessa joulushow`ssa hän esittää sketsejä ja laulaa. Myös käsikirjoitukseen ja joululaulun sovittamiseen pullo-orkesterille monitaitoinen mies osallistuu. Hän kirjoitti myös jouluevankeliumin nykypäivään sovellettuna Repoveden maisemiin. Joulushow on suuri ponnistus ja seuraavan vuoden valmistautuminen alkaa jo tammikuussa

Evankeliointi on tärkeä kutsumus

50-vuotias Sami vastaanotti Jeesuksen rakkauden jo nuorena poikana. Tästä on seurannut halu ja kutsumus viedä ilosanomaa myös eteenpäin. Erityisesti nuoret aikuiset ovat miehen sydämellä. Sami kertoo: ”Tällä hetkellä työskentelen teatterissa puoliaikaisesti ja toisen puolikkaan lähetystyössä Steiger-järjestön puitteissa. Olen kiitollinen, että työnantaja on kovin myönteisesti järjestänyt tämän mahdollisuuden. Kaksi näytelmää vuodessa vie työviikosta suurimman osan. Sitten on jaksoja, jolloin en harjoittele ja aika jää tälle sydämen kutsumukselle.”

Miten teatterintekijä pärjää lähetystyössä?

– Olen näyttämöllä, kahvitauolla ja kadulla sama henkilö. Yleisö ja kadulla kohtaamani ihmiset ovat tietysti erilaisia. Teatterissa esitän toisten kirjoittamaa ja suunnittelemaa sisältöä yleisölle. Evankelioinnissa tulisi osata olla enemmän kuuntelijan roolissa. Ihmisen kohtaaminen on taitolaji. Toisen elämäntilanteen ja ongelmienkin näkeminen ja huomioiminen on tärkeää. Niin Jeesuskin pysähtyessään ihmisen kanssa keskustelemaan. Minun etuoikeuteni on kertoa omakohtaisista kokemuksista ja Jumalan rakkaudesta meitä jokaista kohtaan. Luovana ihmisenä haluan sanottaa asiat uudelleen, mutta Raamatun rakkaudellinen totuus, sanoman ydin ei muutu. En minä voi ketään käännyttää, vain kertoa oman todistukseni ja kutsua mukaan. Rinnalla kulkeminen on erittäin tärkeää. Jeesus ei tullut ihmisiä tuomitsemaan, vaan pelastamaan.

Miten ammattisi vaikuttaa seurakunnan keskellä ja hengellisessä työssä?

– Kaikenlaisia, erikoisiakin ennakkoluuloja mahtuu maailmaan. Kun opimme tuntemaan toinen toisemme, ristiriidat yleensä häviävät.  Ei näyttelijäkään selviä elämästä piiloutumalla roolin taakse. Seurakunnassa on oltava tilaa olla oma persoonansa. On hyvä ymmärtää myös ihmisten erilaiset taustat ja kulttuurikin, eikä tuomita eri tavalla käyttäytyvää. Niin kuin joku sanoi, että seurakuntaan saa tulla sellaisena kuin on, mutta saamme lähteä kotiin vähän enemmän sellaisena kuin miten Jumala meidät näkee. Näyttelijällä voi olla kokemusta, joka auttaa näkemään ja kysymään tarkemmin. Liian paljon seurakuntaelämään on kertynyt tapoja ja toimintamalleja, jotka toimivat ikään kuin jarruina estämässä liikkeelle lähtemistä. Yhdessä voimme etsiä vapautta ja elävää seurakuntayhteyttä.

Steiger-järjestö

Steiger-lähetysjärjestö syntyi Amsterdamissa 80-luvulla. Suomennettuna nimi tarkoittaa laituria. Jokilaivalla punkkareiden keskuudessa alkoi raamattupiiri, jonka tavoitteena oli viedä sanomaa niille, jotka eivät sitä muuten kuulisi. Nykyään siitä on kasvanut kansainvälinen nuoria aikuisia tavoittava lähetysjärjestö, joka on läsnä 100 kaupungissa eri mantereilla. Nuorten maailma on muuttunut, mutta tehtävä on säilynyt samana. Tavoitteena on tuoda ilosanoma esiin luovalla ymmärrettävällä tavalla. ”Niin että sen tajuaa ja niin että sen haluaa kuulla.” Päämäärä on pitää evankeliumi esillä siten, että kohdattu ihminen voi omaehtoisesti vastaanottaa Jeesuksen rakkauden ja anteeksiantamuksen ja lähteä kasvamaan uskossaan.

Evankeliumia kerrotaan kaduilla, tapahtumissa ja missä nuoret kaupungilla liikkuvatkaan. Monissa kaupungeissa on alettu kokoontua kahviloissa tai kirjastoissa ”ei-uskonnollisten raamattupiireihin”, joissa Raamattuun saa tutustua ilman ennakkovaatimuksia. Rinnallakulkemisen tarkoituksena on löytää jokaiselle oma seurakunta. Steiger ei ole seurakunta, vaan tekee yhteistyötä paikallisseurakuntien kanssa. Kouvolassakin olemme saaneet tuoda monia eri tahoja ja yksittäisiä kristittyjä yhteen.

Mikä on tehtäväsi järjestössä?

-Tehtäväni on johtaa Steigerin Suomen työtä sekä kehittää kaupunkitiimejämme Euroopassa ja Lähi-Idässä. Se tarkoittaa koulutusta, tapaamisia ja erilaista yhteydenpitoa, suurimmaksi osaksi etänä. Haaveilen työn tuloksellisesta kasvusta Suomessa.  Kouvolassa pyrimme tavoittamaan nuoria kaduilla ja erilaisissa tapahtumissa yhdessä eri seurakuntien kanssa.

Mikä innosti sinua evankeliointiin?

-Haluan putsata kiiltokuvia Raamatun sanoman ympäriltä. Evankeliumin sanoma on elävä ja merkitsevä tänäänkin. Jumalan todellisuus ja Hänen rakkautensa meitä kohtaan on käsittämättömän suuri uutinen. Onneksi Luoja on suonut meillekin luovuuden lahjaansa, jotta voimme välittää aavistuksia Jumalan suuruudesta. Haluan levittää maailman parasta sanomaa vastaukseksi siihen syvään kaipaukseen ja etsintään mikä monilla meistä on. Mikään viihde, nautinto tai ihmissuhdekaan ei voi täyttää sisimpämme syvintä kaipausta. Jeesus on kuin autiomaan lähde, josta voin juoda ja täyttää juomapullonkin. Voin merkitä reitin ja tuoda toisia janoisia lähteelle. 

-On ihmeellistä, että suuri Jumala tarjoaa pienelle ihmiselle elämää läheisyydessään. Joulun syntymäpäiväsankari Jeesus on tie Jumalan lähelle ja syntiemme sovitukseen. Jumala käyttää ihmisiä välikappaleinaan. Olen kiitollinen, että saan olla mukana Steiger-työssä ja viemässä ilosanomaa eteenpäin. On totta, ettei enemmistö suomalaisistakaan tiedä, mitä usko Jeesukseen tarkoittaa ja miten sen voi vastaanottaa. 

Moni arvostaa Jeesuksen opetuksia, muttei tunne häntä vielä omakohtaisesti. On armollinen etuoikeus, ettei tarvitse Jumalan edessä esittää mitään roolia. Saamme elää aidosti hyväksyttyinä, Jeesuksen armahtamina ja viedä ilosanomaa eteenpäin. Iloitsen, etten teatterimaailmassakaan ole yksin uskovana. Kyllä se ilahduttaa, että moni on löytänyt joulun sankarin, Jeesuksen elämäänsä.

Joulupukki on odotetuin vieras suomalaisissa lapsiperheissä. Lasten odotus on malttamatonta, ajoin piinaavaakin. Kerkeääköhän pukki kiireiden keskellä meille? Onko minun pakko laulaa hänelle? Mihin kaikkiin lahjatoiveisiin vastataan? 

Lapsen mieli ja mielikuvitus saa vapaasti rientää. Se kuuluu terveyteen. Valitettavaa on, että moni lapsi joutuu pettymään.  Liian moni suomalaislapsikin itkee kodin joulun ankeutta, jopa vanhempien päihtymystä. Aina ei takavuosina pukkikaan ollut ajokunnossa.

Joulua ei kuitenkaan vietetä vanhan joulupukin kunniaksi. Ajanlaskumme on alkanut Jeesuksen syntymästä reilu 2000 vuotta sitten. Odotetaanko häntä suomalaisissa kodeissa? Luetaanko enää notkuvan pöydän ääressä jouluevankeliumikaan. Joulun kristillisen sanoman syntymäpäiväjuhlaan liittyy myös erityinen piirre.

Syntymäpäiväsankarin elämää yleensä muistellaan

Kun joku täyttää 50 vuotta, tuskin pöydällä on syntymäkuva ja puheenaiheena  sankarin ensimmäiset päivät. Yleensä muistellaan päivänsankarin aikuisuuden elämää, myönteisiä aikaansaannoksia ja luonteenpiirteitä. Miksi uskonnollinen, kristillinen perinne toimii omalla tavallaan? Seimi ja kuvankauniit enkelit luovat tunnelmaa, mutta ovat usein kiiltokuvia. Seimen lapsesta kasvoi kaikessa hiljaisuudessa mies, samanaikaisesti Jumalan ja ihmisen poika. 30 vuotta oli valmistautumista maailmanhistorian suurimpaan mullistukseen? Muistellaanko, mitä Jeesus teki elämänsä aikana? Syntymäpäiväsankarin julkinen palvelu kesti kolme elinvuotta.  Ne sisälsivät ihmeellisiä, yliluonnollisia asioita. Vapahtajamme liikkui kansan keskuudessa. Pitkähiuksinen mies palveli nöyrästi, mutta lujasti toteuttaen Taivaallisen Isänsä tahdon. Hän samaistui heikkoon ihmiseen, puhui elämää, terveyttä ja oikeamielisyyttä. Hän sekoitti uskonnollisen maailman lakihenkisyyden, kovuuden ja ulkokultaisuuden. Hän pohjusti tien Jumalan yhteyteen ja taivaaseen. 

Jeesus elää halukkaiden keskuudessa joulunakin

Nopeimpana kulkuneuvona oli aasi. Vaatimaton pitkä tunika päällään Hän vaelsi Juudeassa. Hänen sanansa olivat rakkaudellisia, silti teräviä ja usein käskeviä. Synti ja valhe saivat kyytiä, pahat henget pakenivat. Hän keräsi ympärilleen pienen porukan, ytimenä 12 opetuslasta. Hän koulutti ja opetti heitä. Hän nöyrtyi kantamaan meidän vääryydet, synnit ja sairaudetkin.  33 vuoden iässä Hän täytti jumalallisen suunnitelman. Hänet ristiinnaulittiin, minkä jälkeen Hän nousi ylös taivaaseen ja on Isän oikealla puolella rukoilemassa edestämme.

Jeesus tahtoo tänäkin jouluna olla keskuudessamme. Me saamme muistella hänen yliluonnollista syntymää ja ainutlaatuista elämää. Voisimme myös pohtia, mitä tarkoittaa: Jeesus on Herra tai Jeesus elää.

Joulupyhinä voimme arvioida, mikä on paras joululahjamme. ILOUUTISISTA saat vinkkejä.

JOULUILOA  SINULLE JA

LÄHEISILLESI!

Hannu Hurri

lääkäri

päätoimittaja

Jukka Jalonen on varmasti maailman ainoa kiekkovalmentaja ,jonka mukaan on nimetty keskeinen puisto kotikaupungissa.   Isot  JJ-kirjaimet  näkyvät myös Riihimäen  jäähallin seinässä.

Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajan Jukka Jalosen meriittilista on komea. Ura on menestyksekäs.  Pelaajana ei mies kovin korkealle noussut. Liigakokemus jäi pariin otteluun. Siirtyminen kaukalon reunustalle on  ollut määrätietoisen nousujohtoinen. 

Tie vei  Mestiksen kautta  SM-liigaan . Huippuvalmentajien  kastiin Jukka nousi Hämeenlinnan Pallokerhon(HPK) päävalmentajana vuosina 2000- 2007.  Valmentajauran ensimmäinen arvomitali tuli Vancouverin olympiakisoissa 2010, jolloin Suomi saavutti pronssia.

Viimeisen huippusaavutuksen me muistamme vajaa pari kuukautta sitten, kun kokenut leijonaluotsi johdatti Suomen olympiakultaan Pekingissä.

Ei vain omaa kunniaa

Jukka Jalonen  korostaa ja tiedostaa  tiimityön merkityksen. Tuloksekas tiimihenki ei synny nappia painamalla .Tarvitaan joukkuekaveria arvostavaa ajattelua ja tekoja. Kun jokainen kokee paikkansa arvokkaaksi on mahdollisuus huippusuorituksiin.

Valmentajana  Jukka on ammattitaitoinen sekä  samalla kannustava ja  vaativa. Avoimuus on tärkeä ominaisuus. Määrätietoisia tavoitteita ei saavuteta ilman todellista yhteen hiileen puhaltamista. Valmentajan osuus on siinä oleellinen. Lujan valmentajan ei tarvitse räyhätä tai aliarvioida muita. Miehen terve itsetunto ja tasapainoinen harkintakyky  luo pohjan tarvittavaan ihmistuntemukseen . Se mahdollistaa ansiokkaan pelaajien  johtamisen. Tietysti kertynyttä kokemusta voi soveltaa paljon kaukalon ja kiekkojoukkueen ulkopuolella. Teot puhuvat puolestaan ja Jukka on lisääntyvästi haluttu puhuja sekä kouluttaja yritysmaailman tiiminvetäjille, päälliköille ja muille johtotason henkilöille. Menestynyttä kokemuksen ääntä ei voita mikään , kun rohkaistaan  kannustavaan ilmapiiriin, palautteen antamiseen sekä innostavaan tavoiteasetteluun. Kiekkovalmentaja on varmasti kokenut  myös johtamisen nurjat puolet 

Huippuvalmentajakin tiedostaa oman rajallisuutensa

Jokaisella on oma arvomaailmansa, joka myös koetellaan monissa elämän vaiheissa. Usko omiin kykyihin ja taitoihin  on urheilussa oleellista ja niitä voi kehittää. . Jukka tiedostaa myös, ettei pelkästään omin avuin loppuun asti pärjätä. Ja usein tulee tilanteita, joissa saa nöyrästi tunnustaa oman pienuutensa  huippuhetkinäkin. Ennen voittoisaa olympiafinaalia antamassaan radiohaastattelussa mies  tunnusti, ettei kiekkokultakaan ole maailman tärkein asia. Elämästä löytyy painavampiakin asioita. Jukka kertoo, että ajoin tulee rukous Jumalan puoleen suunnattua. Erityisesti silloin, kun  muistelee jo ajasta ikuisuuteen muuttaneita tärkeitä ihmisiä.

Kultajoukkueen luotsi totesi- Jos haluaa jonkun puolesta rukoilla, niin rukoilkaa mieluimmin ihmisten kuin jääkiekon puolesta-  oman perheen ja läheisten puolesta. Ne rukoukset ovat tärkeämpiä kuin jääkiekon saavuttamisen ja voittamisen puolesta lausutut rukoukset.

Vaatimattomuus komistaa

Kultaottelun jälkeen purkautui tietysti riemu . Pian mies  totesi tyynesti: Olo on helpottunut. Oli kova peli, ja omat paineensahan siinä oli, kun tavoite oli päästä pelaamaan kultamitalista olympiafinaalin. Huippujoukkue oli vastassa, ja marginaalit ovat näissä peleissä pienet. – Ei huippuvalmentajan tarvinnut itseään korottaa tuolloinkaan.  Muutama miljoona suomalaista leijonavalmentajan arvon tiedostaa. Aika moni NHL-pomokin tämän tietää.

Onko kaiken takana nainen?

Jukka Jalonen  on ollut avioliitossa  lähes 30 vuotta Sarinsa kanssa. Molemmat tietävät rakkauden iskeneen ensisilmäyksellä.  Elämä on aika tavalla mennyt Jukan valmennuspestien tahtiin. Vaimo on aina ollut rinnalla. Muuttoja on riittänyt. Parilla on kaksi poikaa,1994 syntynyt Jesper ja pari vuotta nuorempi Jimi. Sari on todennut, että elämä huippuvalmentajan rinnalla on antanut tosi paljon, vaikkei se aina ole ollut helppoa. Jukan kunnianhimon ja kehittymisen työssään on vaimo hyvin sisäistänyt, eikä ole  kokenut uhranneensa omia haaveitaan. Mikähän on seuraavan asuinpaikan nimi? Monia jääkiekkokaupunkeja on rapakon takana.

Haasteita riittää

Toukokuussa pelataan Tampereen upouudessa jäähallissa jääkiekon MM-kisat. Kun takana on pari MM-kultaa menneilta vuosilta ja olympiavoitto, lienee turha kysyä Tampereen tavoitetta. Kultaa vuolemaan  tietysti maajoukkueemme lähtee Jukan johdolla.

Nyt kuitenkin huippuvalmentaja perheineen valmistautuu pääsiäisen viettoon. Jukka tiedostaa, että pääsiäisen  todellinen sankari, Jeesus,  on antanut hyviä ohjeita  myös ihmisten johtamiseen. Kiekossa on Jukka  lähes kaiken löytynyt, elämä ja etsintä jatkuvat.  Hyvillä mielin Jukka toivottaa lukijoille  iloista  pääsiäistä.

Laura Salminen miekkailee, ratsastaa, ampuu, juoksee ja ui ammatikseen.Hänen urheilulajínsa on naiselle harvinainen nykyaikainen 5-ottelu, mikä pitää sisällään kaikki alussa mainitut lajit. 

Erittäin vaativan urheilumuodon valintaan on vaikuttanut isä-Veikon kannustus. Hän saavutti Munchenissä 1972 olympiapronssia 5-ottelun kolmimiehisjoukkueen jäsenenä. Sen jälkeen ei suomalaiset ole lajissa mitalitasolle yltäneet.

Laura Salminen on 34-vuotias  huippu-urheilija, joka oli epäonninen  Tokion olympiakisojen karsintakilpailussa Unkarissa. Tuolloin kilpailijalle arvottu hevonen kieltäytyi esteellä ja kaatui Siihen valui olympiaedustus. Tämä oli kova takaisku sinnikkäälle urheilijalle.

Laura kertoo lapsena haaveilleensa hammaslääkärin ammatista, kun kädentaidot oli tarkalla tytöllä hyvät. Tämä unelma muuttui kuitenkin täysipäiväiseen urheiluun. Jo lapsena oli  aloitettu uinti ja juoksu. Yläkouluiässä lajivalikoima lisääntyi 5-ottelun vaatimuksiin. Nuoresta pitäen tytön valmentajana on toiminut isä, jolla lajituntemus on vankkaa.  Ainoastaan ratsastuksessa on valmennuksesta vastannut Kurt Lindeman, MM-hopeamitalisti ja olympiaedustaja aikoinaan.

HUIPPU-URHEILU ON KOKOPÄIVÄISTÄ TYÖTÄ

Ammattimainen huipulle pyrkiminen on kurinalaista toimintaa. Arki rytmittyy treeneistä, levosta ja ravinnosta. Harjoituspäivä sisältää  yleensä aamun juoksutreenin. Uintiharjoitus Mäkelänrinteen hallissa seuraa. Illalla kuvioissa on vielä miekkailua, ammuntaa tai lihaskuntoharjoittelua. Terveet elämäntavat ja kunnon yöuni ovat tärkeitä. Somessa ei aikaa kulu. Tiistai-illat kuluvat seurakunnan rukousillassa. Lauantai-iltapäivisin on yleensä kavereiden tapaamiset. Sunnuntait on pyhitetty levolle ja seurakunnalliseen osallistumiseen sekä usein kavereiden kanssa ateriointiin .

Laura toteaa, että lajin monipuolisuus on parasta . Toisistaan poikkeavia lajeja on mielekästä harjoitella ja kilpailut ovat kovin haastavia. Monen mielestä tämä  on yksi maailman vaativimmista kilpaurheilulajeista.

HENKILÖKOHTAINEN USKO KANTAA

Nuoren naisen elämää on lapsuudesta lähtien kantanut jo 9-vuotiaana seurakunnan lastenleirillä tehty tietoinen ratkaisu. Usko Jeesukseen on kantanut häntä myötä-ja vastamäissä.

Henkilökohtainen usko on pysynyt vahvana ja Laura on avoimesti kertonut siitä eri tilanteissa.

Itse seurasin taannoin Arto Nybergin haastatteluohjelmaa, missä yllättäen kuulin huippu-urheilijan kertovan koko TV-katsojakunnalle Jeesuksen rakkaudesta ja syntiemme sovituksesta. Tuskin koskaan on YLEn kanavalla niin kirkasta evankeliumin iloa ja rauhaa tuottavaa haastattelua nähty. Toimittajakin oli selvästi hämmästynyt, hiljaiseksi veti  kokeneenkin  TV-miehen. On tärkeää, että katsojille välittyy tervettä, todeksi elettyä raamatun ilosanomaa. Nimensä mukaisesti se ei ole elämää kieltävää tiukkapipoisuutta. Oikeimmillaan se antaa vapauden elää täysillä. Tietysti Jumalan ohjeistukseen kuuluu myös rajoituksia, mutta ne ovat ihmisen parhaaksi. 

EVÄITÄ ELÄMÄÄN

Urheilu on tuonut elämään myös pettymyksiä, kuten olympiapaikan menetys. Vastaavasti on huippuhetkiä ollut. 

– Olen saanut myös kiertää maailmaa urheilun puitteissa- Laura kertoo.

– On  upeata  omata ilo ja rauha sydämessä tiukkoinakin aikoina. Omistaessaan ne voi kohdata eteen tulevat haasteet elämässä ja urheilussa levollisesti. 5-ottelu on urheilua, missä oma isä voi valmentaa. Elämä on moniottelua, missä henkilökohtainen usko Jumalaan on suurin voimavara.

Tulevaisuudesta ei Laurakaan tarkkaan tiedä.Hän tahtoo luottaa Jumalan johdatukseen ja ohjaukseen. Oman osuuden lajinsa paras suomalaisnainen pyrkii tekemään mahdollisimman hyvin. Huippu-urheilu on antanut siihen hyvät eväät.